Graduate School of Finance (GSF) on rahoituksen valtakunnallinen tohtoriohjelma, jonka päätavoitteena on edistää korkealaatuista rahoituksen tohtorikoulutusta järjestämällä rahoituksen tohtorikursseja, tutkimusworkshopeja ja seminaareja. Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön myöntämä jatkorahoitus on vuosille 2018‒2022.

Kansallinen yhteistyö rahoituksen tohtorikoulutuksessa on osoittautunut välttämättömäksi riittävän opiskelijamassan takaamiseksi, mikä luo edellytykset säännöllisen ja korkealaatuisen kurssiohjelman kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.  

GSF:n tohtorikurssien korkea laatu on huomattu myös ulkomailla, sillä kursseille hakeutuu säännöllisesti tohtoriopiskelijoita ulkomaisista yliopistoista. Viime vuosina rahoituksen tohtorikoulutus Suomessa on tehostunut merkittävästi ja ylipäätään rahoituksen tohtorikoulutuksen laatu on noussut.

Suomalainen rahoituksen tohtorintutkinto on arvostettu myös kansainvälisesti. Konkreettisesti tämä tulee esille menestymisenä kansainvälisillä akateemisilla työmarkkinoilla, sillä se on tärkein tapa arvioida tohtorinkoulutusohjelmien tasoa ja laatua kansainvälisesti. Viime vuosina valmistuneista rahoituksen tohtoreista useat ovat aloittaneet akateemisen uransa ulkomailla.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston rahoituksen laitokselta vuonna 2016 valmistuneista tohtoreista kaksi on aloittanut uransa rahoituksen tenure track -apulaisprofessorin toimissa University of Miamissa ja Hong Kong University of Technology and Sciencessä.

”GSF tekee loistavaa työtä tohtoritasoisen rahoitustutkimuksen mahdollistajana. Sillä on myös ollut merkittävä rooli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksen omien tohtoriopiskelijoiden kansainvälisessä menestyksessä”, sanoo professori Markku Kaustia, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksen johtaja.

GSF on toiminut vuodesta 2005 lähtien Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksella ja tänä aikana rahoituksen valtakunnallisesta tohtoriohjelmasta on valmistunut yhteensä 54 rahoituksen tohtoria GSF:n kuudesta jäsenyliopistosta. GSF on myös pohjoismaisen tohtorikoulutuksen yhteistyöverkoston, Nordic Finance Networkin (NFN) isäntäyksikkö. GSF:n johtajana on toiminnan alusta asti toiminut PhD Mikko Leppämäki.

Lisätietoja

Johtaja Mikko Leppämäki, GSF ja NFN
mikko.leppamaki@aalto.fi

Professori Markku Kaustia, rahoituksen laitoksen johtaja
markku.kaustia@aalto.fi

Graduate School of Finance

Nordic Finance Network

Aalto-yliopiston pääkampus kasvaa ja kehittyy parhaillaan vauhdilla. Kampuksen suunnittelussa investoidaan energiatehokkuuteen, mikä on tärkeä askel tavoitteessa kohti energiaomavaraista Otaniemeä. ”Selvityksemme mukaan maalämpö ja aurinkoenergia ovat parhaiten Otaniemeen sopivat vaihtoehdot, ja lisäämme niiden käyttöä asteittain jatkuvasti”, kertoo vastuullisuudesta ja työympäristöistä vastaava Satu Kankaala Aalto-yliopiston kiinteistyöyhtiö Aalto CRE:sta. ”Kampuksesta tekee ainutlaatuisen useat kulttuuriperinnön kannalta merkittävät kohteet sekä luonnon ja luonnonsuojelualueen läheisyys. Ne vaikuttavat osaltaan myös siihen, millaisia energiateknologioita kiinteistöissä voidaan hyödyntää”, hän jatkaa.

Kankaalan mukaan myös tilojen käyttöasteen parantaminen, taloudellinen kestävyys sekä tiloissa työskentelevien ja opiskelevien hyvinvointi ovat olennainen osa vastuullista kampuskehitystä.

TUAS- ja T-talojen katoilla on yhteensä 920 aurinkopaneelia. Kuva: Aalto-yliopisto/Laura Siira

Tällä hetkellä aurinkoenergiaa on käytössä kuudessa kiinteistössä Otaniemessä. Maarintie 8:ssa sijaitsevan TUAS-talon ja Konemiehentie 2:ssa sijaitsevan T-talon katoilla on 920 aurinkopaneelia, yhteensä 340 m². Ne tuottavat noin 6 % rakennusten sähköntarpeesta, kesäisin jopa 20 %. Optimaalisissa oloissa sähköntuotto on noin 1 kWh/paneelineliö.

Väreen lämmityksestä noin 90 % ja jäähdytyksestä jopa 95 % tuotetaan geoenergialla.

Juuri remontista valmistuneen Dipolin lämmityksessä käytettävästä energiasta noin 45 % ja viilennyksessä noin 75 % on peräisin geoenergiasta. Ensi vuonna valmistuvan Väreen lämmityksestä noin 90 % ja jäähdytyksestä jopa 95 % tuotetaan geoenergialla. Kampusrakennusten sähkönkulutusta ovat laskeneet merkittävästi myös esimerkiksi siirtyminen led-valaistukseen sekä tietokonekannan virranhallinnan parantaminen. Energiatehokkuustoimenpiteillä kiinteistöjen hiilijalanjälkeä onkin saatu merkittävästi pienennettyä.

Kampusten energiatehokkuutta kehitetään yhteistyössä Aalto CRE:n koordinoimassa Sustainability-tiimissä. Aallossa toimii lisäksi vastuullisuus ja kestävä kehitys -työryhmä, jossa teemaa käsitellään laajemmin erityisesti yliopiston palveluiden näkökulmasta.

Lisätietoa:

Kestävän kehityksen lukuja ja raportti 2016
Vastuullisuus Aalto-yliopistossa
Energiatehokkuus kampuksilla (ACRE)

Satu Kankaala
Head of Workplaces and Sustainability
Aalto CRE
satu.kankaala@aalto.fi
puh. 0400 535 919

Tutkimus toi mukanaan yllätyksen: kvanttimekaaninen monopoli hajosi toiseksi magneettisen monopolin jäljitelmäksi. Työssä saavutettu uusi tieto monopolien dynamiikasta voi tulevaisuudessa auttaa löytämään vieläkin tarkemmin magneettisen monopolin kaltaisia rakenteita.

Magneettisilla monopoleilla on vain joko pohjois- tai etelänapa, mutta ei molempia kuten normaaleilla magneeteilla. Teoreettisesti magneettisia monopoleja on ennustettu olevan olemassa, mutta yhtään luotettavaa kokeellista havaintoa näistä alkeishiukkasista ei ole tehty. Niinpä tutkijat yrittävät kuumeisesti tehdä rakenteita, jotka jäljittelevät magneettisen monopolin ominaisuuksia mahdollisimman tarkasti.

– Vuonna 2014 toteutimme kokeellisesti niin kutsutun Diracin monopolin eli yli 80 vuotta vanhan teorian, jossa Paul Dirac alun perin kuvasi varattua kvanttimekaanista hiukkasta vuorovaikuttamassa magneettisen monopolin kanssa, sanoo professori David Hall Amherst Collegesta.

– Ja vuonna 2015 teimme ihan oikeita kvanttimekaanisia monopoleja, lisää dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta.

Yhtäältä kokeet Diracin monopolista mallintavat varatun hiukkasen liikettä magneettikentässä, jossa on monopoli. Toisaalta kvanttimonopolissa itsessään on pistemäinen rakenne, joka muistuttaa magneettisen monopolin rakennetta.

Kokeellisesti otettu sivuttaiskuva kvanttimonopolista (vas.). Noin 0.2 sekunnin päästä kvanttimonopoli hajoaa Diracin monopoliksi (oik.). Eri värit kuvaavat atomien sisäisten magneettisten vapausasteiden suuntaa ja värin kirkkaus hiukkastiheyttä. Kuva: Tuomas Ollikainen.

Kvanttimonopolista toiseksi alle sekunnissa

Nyt Mikko Möttösen ja David Hallin johtama monopoliyhteistyö on tuottanut havainnon siitä, miten yksi magneettisen monopolin jäljitelmistä muuttuu spontaanisti toiseksi alle sekunnissa

– Kuulostaa helpolta, mutta meidän piti itse asiassa parantaa mittalaitteistoa näitä kokeita varten, sanoo julkaisun pääkirjoittaja, väitöskirjaansa valmisteleva Tuomas Ollikainen, joka suoritti suurimman osan kokeista ja data-analyysistä.

Kokeiden alussa tutkijat jäähdyttävät erittäin harvan rubidiumatomeista muodostuvan kaasun lähelle absoluuttista nollapistettä, jolloin se muodostaa Bosen–Einsteinin kondensaatin. Seuraavaksi he kääntävät lasereiden avulla atomit ei-magneettiseen tilaan ja luovat ulkoisten magneettikenttien avulla systeemiin yksittäisen kvanttimonopolin. Tämän jälkeen he pitävät ulkoista magneettikenttää paikallaan ja odottavat, jolloin kondensaatti alkaa magnetoitua itsestään ulkoisen paikassa muuttuvan magneettikentän suuntaiseksi. Tämä ei-magneettisen tilan tuhoutuminen hävittää myös kvanttimonopolin, mutta synnyttää samalla Diracin monopolin.

– Hypin ilmaan, kun näin ensi kertaa Diracin monopolin syntyvän hajoamisesta. Tämä yhdistää hienosti aikaisemmat monopolihavaintomme, sanoo Möttönen.

Pidemmällä kuin Nobel-fysiikka

Kvanttimonopoli on niin kutsuttu topologinen pisterakenne eli yksittäinen piste paikassa, josta sen kaikki kenttäviivat osoittavat ulospäin. Sitä ei voi poistaa repimättä koko tilaa rikki. Tällaiset rakenteet liittyvät läheisesti vuoden 2016 fysiikan Nobel-palkintoon, joka myönnettiin muun muassa teoreettisista löydöistä kvanttimekaanisten vorteksien eli pyörteiden vaikutuksista aineen olomuodon muutoksissa.

– Vorteksiviivoja on tutkittu supranesteissä kokeellisesti jo vuosikymmeniä, monopoleja on toisaalta tutkittu kokeellisesti vain muutama vuosi, sanoo Hall.

Vaikka kvanttimonopolin topologia suojaa sitä, se voi tuhoutua, koska koko kondensaatin olomuoto muuttuu ei-magneettisesta magneettiseksi.

– Riippumatta siitä miten vahvan jääveistoksen teet, se valuu viemäriin, kun jää sulaa, sanoo Ollikainen.

Laskenta suoritettiin Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n ja Aalto-yliopiston laitteilla, ja monopolit tehtiin Amherst Collegen fysiikan laboratorioissa Yhdysvalloissa.

Näkymä laitteiston pääkoekammioon, jossa näkyvät monopolin sisältävän supranesteen muodostamisessa tarvittavat optiset komponentit ja magneettikentän luomiseen käytettävät käämit. Kuva: Marcus DeMaio/Amherst College.

Tutkimusartikkeli:
T. Ollikainen, K. Tiurev, A. Blinova, W. Lee, D. S. Hall ja M. Möttönen: Experimental realization of a Dirac monopole through the decay of an isolated monopole. Physical Review X 7, DOI: 10.1103/PhysRevX.7.021023
Ilmainen linkki: https://journals.aps.org/prx/abstract/10.1103/PhysRevX.7.021023
Tämä tutkimusartikkeli tulee mainita informaation lähteenä.

Tutkimus perustuu työhön, jota on rahoitettu seuraavista lähteistä: the National Science Foundation (PHY-1519174), Suomen akatemian huippuyksikkörahoitus (251748 ja 284621) ja apuraha (308071), Euroopan tutkimusneuvoston apuraha 681311 (QUESS), Magnus Ehrnroothin säätiö, Education Network in Condensed Matter and Materials Physics, KAUTE-säätiön Tutkijat maailmalla -ohjelma.

Kvanttimonopolin teosta kertova video, 2015 (ei sisällä monopolien hajoamista)

Tiedotteen aiheesta kirjoitettu aiempi puhtaasti teoreettinen artikkeli
 

Lisätietoja:

Mikko Möttönen, dosentti, tekniikan tohtori
Aalto-yliopisto, teknillisen fysiikan laitos
p. 050 594 0950
mikko.mottonen@aalto.fi
http://physics.aalto.fi/en/groups/qcd/

David S. Hall, professori
Amherst College, USA
p. +1 413 542 2072  (aikavyöhyke: GMT -5)
dshall@amherst.edu
http://www3.amherst.edu/~halllab/

Tuomas Ollikainen, diplomi-insinööri
Aalto-yliopisto, teknillisen fysiikan laitos
tuomas.ollikainen@aalto.fi
p. 050 435 4066
http://physics.aalto.fi/en/groups/qcd/

Kansainvälisiä vieraita ja innokkaita muodin seuraajia saapui Kaapelitehtaan pitkille penkkiriveille odottamaan Aalto-yliopiston rohkeiden suunnittelijoiden tuloksia.  Illan näytöksessä nähtiin ennätysmäärä monipuolisia miestenvaatemallistoja. Yhteensä nähtiin 28 kiinnostavaa mallistoa; sekä kandidaatti- ja maisteriopiskelijoiden luomuksia.

Näytöksen lopuksi jaettiin palkintoja, joista Diesel Award -palkinnon sai Heini-Maria Hynynen miestenvaatemallistostaan. Kansainvälisistä muodin ammattilaista koostuneen tuomariston jakama Näytös17-palkinto luovutettiin Sini-Pilvi Kiiluselle. Marimekko Award -palkinnon vei Elina Äärelä.

Näytöksen tuotannosta vastasi jälleen maisteriopiskelijoista koottu tuotantotiimi, jonka vetäjänä toimii tuottaja Susse Roos ja opiskelijoiden ohjaajana toimii Tuomas Laitinen.

Heini-Maria Hynysen mallistoa.

Elina Äärelän mallistoa.

Sini-Pilvi Kiilusen mallistoa.

Kuvat: Mikko Raskinen

Aalto-2:n laukaisua juhlittiin Otaniemessä 18. huhtikuuta. Kuva Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

18. huhtikuuta Floridasta avaruuteen laukaistun Aalto-2:n matkan seuraava etappi lähestyy. Satelliitti vapautetaan kiertoradalle tiistaina 23. toukokuuta klo 14.30 Suomen aikaa.

”Kansainvälisen avaruusaseman astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia”, kertoo Aallon satelliittiprojekteja vetävä professori Jaan Praks.

Aalto-2 osallistuu muiden piensatelliittien kanssa kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Suora lähetys vapautuksesta

Aalto-2:n matka avaruuteen on ollut monivaiheinen. 18. huhtikuuta tapahtuneen laukaisun jälkeen Kansainvälisen avaruusaseman robottikäsivarsi otti Aalto-2:a ja kymmeniä muita piensatelliitteja kuljettavan Cygnus-avaruusrahtialuksen kiinni 22. huhtikuuta klo 13.05 Suomen aikaa. Tämän jälkeen se asennettiin aseman Unity-moduuliin kohti Maata osoittavaan telakointiporttiin klo 15.39.

Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Jaan Praks / Aalto-yliopisto

”Vapautuksen jälkeen jännitämme vielä muutaman päivän, pääseekö Aalto-2 toteuttamaan sille suunniteltua tieteellistä työtä”, Praks toteaa.

Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) -mittalaitetta, joka mittaa sähköisesti varautuneen kaasun – ilmakehän rippeiden ja Maan ympärilleen kaappaaman aurinkotuulen – ominaisuuksia maapallon lähiavaruudessa.

Piensatelliittien vapautusta Kansainväliseltä avaruusasemalta voi seurata suorana Nasan sivuilta. Myös Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla (twitter.com/aaltoone) ja (www.facebook.com/AaltoSatellites) seurataan tiistain vapautusta ja myöhemmin myös signaalin saamista ja satelliitin toimintaa.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Lisätietoa Aallon satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Video: Mikä on Aalto-2 ja mitä se tekee? (youtube.com)
Video: Miten cubesatit – sellaiset kuin Aalto-2 – lähetetään matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta? (youtube.com)

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
petri.niemela@aalto.fi

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Aalto-yliopisto

Opiskelijavoimin rakennettu Aalto-2-satelliitti ei pääsekään kiertoradalle 23. toukokuuta, sillä sen ja muiden QB50-missioon osallistuvien nanosatelliittien vapautusta Kansainväliseltä avaruusasemalta joudutaan siirtämään ylimääräisen avaruuskävelyn takia. Avaruuskävelyn aikana vaihdetaan aseman ulkopuolella oleva rikkoutunut kommunikaatiolaite.

Suunnitelmien muuttuminen on avaruusmaailmassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, minkä sekä Aalto-2 että Intiasta laukaistava Aalto-1-satelliitti ovat joutuneet jo moneen otteeseen kokemaan.

Ellei uusia ongelmia tule, Aalto-2 satelliitti pääsee aloittamaan missionsa hyvin pian, ehkä vielä tällä viikolla.

”Toivottavasti avaruuskävely onnistuu ja avaruusasema saadaan huollettua. Ellei uusia ongelmia tule, Aalto-2 pääsee aloittamaan missionsa hyvin pian, ehkä vielä tällä viikolla. Seuraamme myös päivittäin muita QB50-projektin satelliitteja”, kertoo Aallon satelliittiprojektia johtava professori Jaan Praks.

QB50-mission tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja. Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuun alkupuolella.

Lisätietoa Aallon satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Video: Mikä on Aalto-2 ja mitä se tekee? (youtube.com)
Video: Miten cubesatit – sellaiset kuin Aalto-2 – lähetetään matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta? (youtube.com)
Lisää kuvia Aalto-2:sta voit ladata täältä http://materialbank.aalto.fi:80/public/84ad63e3c8AD.aspx  Kuvat: Aalto-yliopisto / QB50

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

Aalto-yliopisto kouluttaa Suomelle tulevaisuuden pelinrakentajia. Suomessa valmistuu vuosittain noin 1 500 ulkomaalaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä ja heistä noin 360 valmistuu Aallosta. Valitettavan monella heistä on kuitenkin vaikeuksia löytää Suomesta harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja. Esimerkiksi kuluvana vuonna tähän mennessä valmistuneista ulkomaalaisista diplomi-insinööreistä 44 % on työllistynyt heti ja 48 % etsi valmistumisen jälkeen töitä. Tämän asian korjaamiseksi opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta kutsui yritysedustajia ja aaltolaisia keskustelemaan yritysten ja yliopistojen yhteistyön kehittämisestä. Aalto-yliopiston oppimiskeskuksessa 4.5. järjestettyyn aamiaistilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä henkeä, joista suurin osa edusti yrityksiä.

Nokian sekä F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoi rekrytoineensa myös ulkomaalaisia heti vuodesta 1988 alkaen, jolloin hän aloitti yritystoimintaansa. Siilasmaa kannusti ulkomaalaisia muuttamaan Suomeen, mikä ei vielä silloin ollut arkipäivää. Diversiteetti on yritykselle vahvuus. Yritysten pitäisi nähdä ulkomaalaisten palkkaus mahdollisuutena.

”Ihmettelen, miksi niin moneen työpaikkaan edellytetään suomen kielen taitoa myös organisaation sisäisiin tehtäviin. Monissa asiakaspalvelurooleissa toki suomen kielen osaaminen on välttämätöntä. Meidän tulisi julistaa englanti viralliseksi hallinnolliseksi kieleksi. Se olisi todellinen markkinointietu Suomelle. Kyse ei tietenkään olisi uudesta kansalliskielestä, vaan virallisesta hallinnollisesta kielestä. Virkamieskunnallamme englannin kielen taito on jo olemassa, joten muutos olisi kustannuksiltaan pieni”, Siilasmaa sanoi.

”Mielestäni ulkomaalaiset opiskelijat voisivat saada työluvan automaattisesti samalla, kun he saavat maisterinpaperit. Meidän pitäisi miettiä Suomen etua pitkässä juoksussa, mutta olemme huonoja pilotoimaan asioita. Yritysten yliopistokontaktihenkilöiden rooli on tällä hetkellä hyvin tutkimuspainotteinen, vaikka sen pitäisi olla paljon laajempi. Se saisi käsittää mm. opiskelijoiden suosittelemisen monenlaisiin muihinkin kuin T&K-tehtäviin”, hän jatkoi.

Lukukausimaksujen myötä ulkomaalaisten houkuttelemisesta on tullut entistä haastavampaa

Multimediatekniikan professori Petri Vuorimaa Perustieteiden korkeakoulun tietotekniikan laitokselta vetää Computer, Communication and Information Sciences (CCIS) -maisteriohjelmaa. Se on 580 opiskelijallaan Aallon laajin maisteriohjelma ja sen suurin pääaine on Computer Science. CCIS-ohjelmaan tulee opiskelijoita ympäri maailmaa, eniten Intiasta, Pakistanista ja Kiinasta. Vuorimaa vastaa myös Aallon kansainvälisestä EIT Digital -maisterikoulun kaksoistutkinto-ohjelmasta.

”Nyt, kun EU:n ulkopuolisille asetettiin lukukausimaksut, intialaisia haki vähemmän, mikä on sääli, koska monella heistä on osaamista. Pian puolet ICT-opiskelijoistamme on ulkomaalaisia ja heistä monilla on työkokemusta, vaan ei Suomesta”, kertoi Petri Vuorimaa. ”Ulkomaalaisten pitäisi löytää paikkansa myös suomalaisesta työelämästä ja yrittäjyyden pitäisi olla todellinen mahdollisuus myös heille. Miten saamme pidettyä heistä kiinni?”, hän pohti.

Vuorimaan mukaan digitalisaation myötä mikään yritys ei enää dominoi lopputöissä, vaan niitä tehdään monille eri aloille. Ulkomailla on yleistä, että opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu ja akateeminen lopputyö. Meillä Suomessa on hyvin yleistä, että nämä kaksi yhdistetään tekemällä lopputyö yritykselle. Tämänkin voisimme viestiä nykyistä paremmin järjestelmämme etuna. Voimme myös miettiä, täytyisikö meidän palvella ulkomaalaisia opiskelijoita tämänhetkistä paremmin. Aallon opiskelijoiden uraportaalissa, Aalto CareerWebissä, voisi varmasti olla tarjolla enemmän työ- ja harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille.

Aivotuontia täytyy osata hyödyntää

Vararehtori Eero Elorannan mukaan Aallossa pitää nykyistä paremmin tunnistaa yrityselämän tarpeet. ”Meidän täytyy kommunikoida enemmän ihmisten kesken, tiivistää yhteistyötä teollisuuden kanssa. Yliopistomme ei kuitenkaan ole täällä itseään vaan yhteiskunnan tarpeita varten. Aalto-yliopisto on sitoutunut kehittämään yhteistyötä ja opiskelijoiden ja yritysten keskinäistä kohtaamista”, Eloranta sanoi ja kannusti yritysedustajia olemaan häneen yhteydessä kaikessa asiaan liittyvässä.

”Tämä tilaisuus oli erinomainen avaus keskustelulle uusista tavoista tehdä yliopiston ja yritysmaailman välistä yhteistyötä, jotta entistä suurempi osa ulkomaalaisista opiskelijoista jäisi Suomeen joko kokonaan tai ainakin riittävän pitkäksi aikaa tärkeiden verkostosuhteiden muodostumiseksi. Toivon, että keskustelu jatkuu ja pystymme tulevaisuudessa hyödyntämään aivotuontia nykyistä paremmin”, Eero Eloranta sanoi.

Työnantajat voivat ilmaiseksi ilmoittaa Aalto-yliopiston opiskelijoille työ- ja harjoittelupaikoista sekä toimeksiantolopputöistä Aalto CareerWebissä.

Digitalisaatio ja kuluttajien muuttuvat tarpeet asettavat yrityksille merkittäviä kasvu- ja uudistamishaasteita. Pelkästään teknisiin kykyihin keskittyminen vähentää niitä strategisia mahdollisuuksia, joita yrityksillä on käytettävissään. Siksi yritykset tarvitsevat uusia näkökulmia laajempiin strategioihin, jotta ne voivat kasvaa ja uudistua.

Kaksi opiskelijaryhmää Aalto-yliopiston tuotantotalouden maisteriohjelmasta antoivat ajateltavaa Stora Ensolle, joka on yksi maailman suurimmista uusiutuvien materiaalien ja pakkausalan toimijoista. Osana kasvun ja uudistamisen strategioiden kurssia kaksi ryhmää työskenteli läheisesti yrityksen strategiatyön parissa.

”Osana liiketoimintamme kehittämistä luomme tulevaisuudesta skenaarioita, jotta voimme kehittää uusia liiketoimintamalleja vastaamaan asiakkaidemme ja loppukädessä kuluttajien tarpeisiin”, sanoo Stora Enson kuluttajapakkaustoimialan liiketoimintakehityksen johtaja Timo Sokka.

Opiskelijoiden tehtävänä oli arvioida ja ehdottaa miten uusia trendejä ja liiketoimintamalleja voitaisiin nykyisellä organisaatiorakenteella hyödyntää tehostamaan innovaatio- ja uudistamistoimintaa.

”Ensimmäinen haaste koski uusia liiketoimintamalleja pakkausten vähittäismyynnin arvoketjussa. Tarkoituksena oli pohtia verkkokaupan vaikutusta pakkausten toimitusketjuun ja sitä, miten digitalisoituminen ja uudet teknologiat vaikuttavat siihen. Toinen haaste koski kestäviä ja joustavia pakkauksia. Tarkoituksena oli selvittää markkinoiden mahdollisuuksia joustavien ja uusiutuvien materiaalien kuluttajapakkausten osalta”, selittää Sokka.

Kuva: Stora Enso

Arvonluontia yliopisto – teollisuus -rajapinnassa

Johtajat joutuvat usein keskittymään liiketoimintaan, eikä heillä ole aikaa hahmottaa uusia mahdollisuuksia tai kerätä ja analysoida uutta tietoa. Tässä Aalto-yliopiston opiskelijat voivat auttaa.

Yhteistyö Stora Enson kanssa sai vahvistusta, kun Stora Enso ja Aalto-yliopisto sopivat yhteistyöstä aiesopimuksella keväällä 2016 Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laineen panostuksella.

Intensiivisen kahden kuukauden aikana opiskelijat selvittivät yrityksen nykyisiä innovaatio-, kasvu- ja uudistamishaasteita. He työskentelivät tiiviisti yrityksen johdon kanssa apulaisprofessori Marina Biniarin valvonnassa ja tuottivat toteutuskelpoisia suosituksia siitä, miten esiin nousseita haasteita voisi ratkaista.

”Olen erittäin tyytyväinen opiskelijoiden suoritukseen. Käytämme saatuja tuloksia strategiatyössämme, joten nämä opiskelijoiden tekemät projektit eivät ole vain akateemisia harjoituksia, vaan todellista liiketoiminnan kehitystä”, sanoo Sokka.

”Työstä oli meille paljon apua ja hyötyä, ja teemme tämän varmasti uudestaan – ja kannustamme myös muita yrityksiä tarttumaan tähän mahdollisuuteen. Etsimme Stora Ensossa jatkuvasti uusia kykyjä täydentämään henkilöstöämme, ja tällainen yhteistyö on myös erinomainen tilaisuus tutustua näihin yksilöihin”, hän jatkaa.

Opiskelijoille yhteistyö Stora Enson kanssa merkitsi mahdollisuutta saada kokemusta siitä, miten yritykset lähestyvät kehittämistä ja innovointia, sekä mahdollisuutta kehittää konsultointi- ja liiketoiminnan kehittämistaitojaan.

”Oli todella kiinnostavaa osallistua tällaiseen tulevaisuuteen suuntaavaan projektiin, joka liittyi sekä kestävyysasioihin että markkinamahdollisuuksiin. Hienoa oli myös se, että pystyimme tuomaan kestävää ajattelua liiketoimintamalliin ainakin jossain määrin,” sanoo Helena Henno, yksi mukana olleista opiskelijoista.

”Stora Enson kaltaisen suuren yrityksen kanssa työskenteleminen ja yrityksen kehitykseen vaikuttaminen oli palkitsevaa”, lisää opiskelija Julius Särkkälä.

Kasvun ja uudistamisen strategiat -kurssi luo muutoksen edelläkävijöitä! Kurssin keskeinen osa on opiskelijoiden osallistuminen yrityspohjaisiin projekteihin. Jokaisena lukuvuotena toteutetaan 11–13 projektia. Yrityksille kurssi tarjoaa tilaisuuden osallistua tällaiseen projektiin, ja opiskelijat saavat käytännön kokemusta kasvun ja uudistamisen strategioiden suunnittelemisesta yrityksille. Kurssin järjestää tuotantotalouden laitos, ja sitä johtaa apulaisprofessori Marina Biniari.

Tiina ja Antti Herlinin säätiö on lahjoittanut 250 000 euroa Aalto-yliopiston Tulevaisuus tehdään nyt -varainhankintakampanjaan.

Säätiö lahjoitti viidelle suomalaiselle yliopistolle kaikkiaan 805 000 euroa. Lahjoitukset liittyvät valtion vastinrahoitusohjelmaan, jossa valtio sijoittaa tietyn euromäärän jokaista yliopistojen saamaa yksityistä lahjoituseuroa kohden.

Tiina ja Antti Herlinin säätiö on vuonna 2014 perustettu yleishyödyllinen säätiö. Säätiön tarkoituksena on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin, kulttuurin, ympäristön ja tieteen sekä niihin liittyvän tutkimuksen ja opetuksen tukeminen ja edistäminen.

Kansainvälinen audioinsinöörijärjestö AES (Audio Engineering Society) on myöntänyt professori Tapio Lokille fellow-arvon, jonka voivat saada järjestön erityisen ansioituneet jäsenet. Lokki toimii professorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella.

AES on kansainvälinen äänitekniikan alan järjestö, jolla on maailmanlaajuisesti noin 12000 jäsentä. Järjestö myöntää vuosittain muutamille ansioituneimmille jäsenilleen fellow-arvon. Professori Tapio Lokille myönnettiin AES-järjestön fellow-jäsenyys 20.5.2017 Berliinissä järjestetyssä tapahtumassa.

Aiemmin alle kymmenen suomalaista on saanut AES fellow –arvon. Myönnön perusteena ovat Tapio Lokin ansiot konserttisaliakustiikan arvioinnissa aistinvaraisilla menetelmillä. Lokki tutkimusryhmineen on erityisesti kehittänyt teknologiaa, jonka avulla konserttisalien akustiikka voidaan tallentaa ja edelleen toistaa lähes autenttisesti laboratorio-olosuhteissa. Tämä on mahdollistanut erityisesti aistinvaraisten arviointimenetelmien käytön salein vertailussa ja näin Lokin ryhmä on lisännyt merkittävästi ymmärrystä konserttisalien akustiikasta.

Lokki on työskennellyt professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2012 alkaen.

Lisätietoja:

AES

Professori Tapio Lokki
Aalto-yliopisto
tapio.lokki@aalto.fi
puh. 040 578 2486

Aalto-yliopiston tutkijat ja Hyksin Lastenklinikka tutkivat yhteistyössä lapsipotilaiden ja heidän perheidensä näkemyksiä sairaalakäynneistä, saadusta hoidosta ja elämästä pitkäaikaissairauden kanssa. Lapsus-tutkimushankkeeseen kuuluu muun muassa potilaskokemuskyselyn kehittäminen lastensairaalan potilaiden vanhemmille ja lasten omien kokemusten selvittäminen tulevaisuuden digitaalisten palveluiden suunnittelemiseksi.

Tutkimuksen aineisto kerättiin muun muassa videopäiväkirjalla, jonka havainnot voidaan jakaa lapsen ja perheiden kohtaamiseen, hoidon helppouteen ja järkevyyteen sekä fyysisiin puitteisiin.

”Lapset ja nuoret arvostavat esimerkiksi yksilöllistä ja lämmintä kohtaamista, hoidon jatkuvuutta sekä kontrollikäyntien ja sairauden hoidon helppoutta sekä toimivia ja viihtyisiä tiloja. Tulevaisuudessa digitaalisten palveluiden voidaan nähdä olevan yksi keskeinen keino tukea parempaa lasten ja nuorten potilaskokemusta”, kuvailevat hankkeen tutkijat Johanna Kaipio ja Nina Karisalmi Aalto-yliopistosta.

Pelon ja kivun huomioinen on tärkeää

Yli 20 lapsipotilasperheen kanssa toteutettujen syvähaastattelujen avulla selvitettiin perheiden potilaskokemuksia ja niihin liittyviä keskeisiä aiheita. Tärkeimpinä seikkoina nousivat esiin hoidon onnistuminen, hoidon järjestelyt, hoitohenkilökuntaan liittyvät asiat, suhtautuminen sairauteen sekä tuki ja arjen järjestelyt.

”Esimerkiksi koettu sairauden kuormittavuus liittyy potilaan ja hänen perheensä arkeen ja elämänlaatuun, jolloin esimerkiksi vertaistukiryhmien tai läheisiltä saadun avun tai tuen kautta voidaan vaikuttaa lapsipotilaan vanhempien päivittäiseen jaksamiseen,” lisää professori Marko Nieminen.

Myös vanhempien pelon ja epäuskon tunteet lapsen sairaudesta johtuen ovat tutkimuksen mukaan tärkeässä roolissa, puhumattakaan lapsen oman pelko- ja kipukokemuksen huomioimisesta, ja henkilökunnalta saadusta avusta näiden kokemusten keskellä. Näitä kokemuksia myös peilataan niitä edeltäviin odotuksiin.

Osa tekijöistä, kuten suhtautuminen sairauteen sekä tuki ja arjen järjestelyt, eivät ole suoranaisesti sairaalan vaikutuspiirissä, mutta ne täytyy silti huomioida osana kokonaisvaltaista potilaskokemusta.

”Uusi lastensairaala otetaan käyttöön ensi vuonna, ja tavoitteena on rakentaa sairaala, jossa suomalaiset lapset saavat maailman parasta hoitoa. Meille on tärkeää kuulla potilaiden ja perheiden kokemuksia, jotta voimme kehittää parempaa sairaalapalvelua”, kuvailee Pekka Lahdenne Hyksin Lastenklinikalta.

”Potilaskokemus kumpuaa käyttäjä- ja palvelukokemuksen sekä palvelupolkujen tutkimuksesta ja käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Tutkimuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että on kehkeytymässä kokonaan uudenlainen tapa tarkastella asiakastyytyväisyyttä,” lisää Nieminen lopuksi.

Tutkimusnäkökulma rakennetaan tällöin potilaasta eikä sairaalan tuotanto-organisaatiosta käsin, tarkastellen potilaan ja perheen koko elämäntilannetta. Perinteiset, organisaatiokeskeiset asiakastyytyväisyyskyselyt vaikuttavat tutkimuksen nojalla turhan kapea-alaisilta.

Seuraavaksi Lapsus-tutkimushankkeessa lähdetään tarkemmin selvittämään lasten tunnekokemusta sekä toteutetaan sähköisiä kyselyitä löydetyillä, tärkeimmillä kokemusväittämillä potilaspolun eri vaiheissa. Tutkimushankkeessa ovat Aalto-yliopiston ja Hyksin lisäksi mukana Tyksin ja OYS:n lastenklinikat sekä Tampereen teknillinen yliopisto.

Lisätietoja:

Johanna Kaipio
tutkijatohtori, Lapsus-tutkimushankkeen projektipäällikkö
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos
johanna.kaipio@aalto.fi
puh. 050 593 6822

Pekka Lahdenne
lastentautien dosentti, Lasten ja nuorten sairaudet
linjajohtaja, digitaalisten ja innovaatiopalvelujen linja
Hyks Lastenklinikka
pekka.lahdenne@hus.fi
puh. 050 428 5521

Artikkelit on julkaistu Finnish Journal of eHealth and eWelfare (FinJeHeW) -lehdessä:
Potilaskokemuskyselyn kehittäminen lastensairaalan potilaiden vanhemmille
Lasten potilaskokemukset digitaalisten palveluiden kehittämisen lähtökohtana

Aalto-yliopisto ja Stora Enso päättivät rakentaa Suomea yhdessä. Lavan rungon muodostavat viisikymmentä viilupuukehää, joiden sata jalkaa symboloivat Suomen itsenäisyyden aikaa.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat saivat sadan tunnin haasteen suunnitella lavan Stora Enson LVL-viilupuusta. Suunnitelmasta haluttiin arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka täyttää SuomiAreena-tapahtuman tekniset vaatimukset. Ideakilpailun voittivat maisema-arkkitehtuurin opiskelijat Antti Hannula ja Antti Rantamäki.

”Me Stora Ensossa haluamme edistää uusiutuvien materiaalien käyttöä ja näyttää mihin puu pystyy. Olemme suunnitelleet ja osallistuneet useisiin tapahtumiin juhlistaaksemme satavuotiasta Suomea, ja SuomiAreenassa olemme mukana kertomassa puurakentamisen mahdollisuuksista sekä muista uusiutuvista ratkaisuistamme. Tämä Aika-lava toteutetaan juhlavuoden hengessä yhdessä Aalto-yliopiston kanssa käyttämällä korkeatasoista suomalaista puumateriaalia sekä suunnittelu- ja työstöosaamista”, sanoo Seppo Parvi, Stora Enson talousjohtaja ja Suomen maajohtaja.

”Koulutamme Aalto-yliopistossa muutoksentekijöitä, jotka pystyvät näkemään ja yhdistämään tiedettä, taidetta ja taloutta uudella tavalla. Aalto arvioitiin juuri maailman 55 innovatiivisimman nousevan yliopiston joukkoon, ja se on tiiviisti yhteydessä yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä SuomiAreenalle rakennettava Aika-lava on merkkiteos, joka ilmentää arvojamme ja tapaamme toimia”, kertoo Eero Eloranta, Aalto-yliopiston opetuksen vararehtori.

”Aika-lava tulee olemaan yksi SuomiAreena-viikon helmistä. Lavalla on luvassa kaikkea muuta paitsi perinteisiä paneelikeskustelua. Viikon aikana lavalla nähdään kokkausta, innovaatioita, pitchausta, hackathoneja sekä kavalkadi Suomi100:n mielenkiintoisimpia projekteja”, sanoo Mari Haavisto, SuomiAreenan vastaava tuottaja.

Aika-lavan pinta-ala on 285 neliömetriä ja sen katsomo-osassa on 150 istumapaikkaa. Lavan rakennusmateriaalina on Stora Enson rakenteellisesti luja LVL-viilupuu, jota valmistetaan Varkaudessa. Lavan katteena on käytetty valoa läpäisevää Vitrean profiililasia.

Aika-lava rakennetaan Porissa järjestettävän SuomiAreenan (10.‒14.7.2017) ajaksi hotelli Sokos Hotel Vaakunan edustalle osoitteeseen Gallen-Kallelankatu 7, Pori. Tapahtuman päätyttyä Aika-lava siirretään Aalto-yliopiston kampukselle Espoon Otaniemeen elävän kampuksen keskustaan rikastuttamaan niin opiskelija- kuin muutakin elämää.

#aalto  #suomi100  #suomiareena

Lisätietoja:

Liisa Nyyssönen, viestintäjohtaja, Suomen mediasuhteet, Stora Enso, p. 040 544 3491
Sirkku Linna, kehitysjohtaja, Aalto-yliopisto, p. 0400 515 346
Mari Haavisto, vastaava tuottaja, SuomiAreena, p. 050 395 6135

Aalto-yliopisto ja Maanmittauslaitos ovat sopineet yhteistyönsä tiivistämisestä. Tavoitteena on muodostaa kansainvälisellä huipulla oleva kiinteistö- ja paikkatieto-osaamisen keskittymä, joka tarjoaa maanmittausalan laaja-alaisia osaajia niin työmarkkinoille kuin tutkimukseenkin.

Yhteistyö keskittyy tieteenaloille, joissa Aalto-yliopistolla ja Maanmittauslaitoksella on Suomessa ainutlaatuista osaamista: kiinteistötalous, kaukokartoitus, digitaalinen fotogrammetria, paikkatietotiede, paikannus ja geodesia. Tavoitteena on toteuttaa näillä alueilla kansainvälisesti korkeatasoisia tutkimus- ja kehityshankkeita ja turvata kestävä ja pitkäjänteinen hankerahoitus.

Yhteistyö ulottuu myös opetukseen: Maanmittauslaitoksen asiantuntijat osallistuvat Aalto-yliopiston opinnäytetöiden ohjaukseen ja laitos tarjoaa myös työpaikkoja opinnäytetöiden tekijöille.  Osapuolet ryhtyvät myös valmistelemaan yhteisrahoitteisen professuurin perustamista. Lisäksi yhteistyö tiivistyy tutkimusinfrastruktuurien suunnittelussa, hankinnassa ja käytössä.

"Haluamme laajenevalla yhteistyöllä saada toisiamme täydentävän osaamisemme mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan hyödyksi. Esimerkiksi paikkatiedon analytiikka ja sovellukset hyötyvät monen alan osaamisesta", sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

"Maanmittauslaitos on tyytyväinen, että yhteistyösopimus Aalto-yliopiston kanssa jatkaa sitä tuloksellista toimintaa, jolla suomalainen kiinteistö- ja paikkatietojärjestelmä on muodostunut maailman kärkikastiin kuuluvaksi. Vaikka ala on volyymiltaan pienehkö, sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on suuri demokraattisen markkinatalousyhteiskunnan ylläpidon kannalta. Uuden teknologian soveltamisen ja innovaatioiden merkitys alan kehittämisessä edellyttää kiinteää yhteistyötä huippuyliopiston kanssa. Nyt sen jatkuvuudelle luodaan edellytykset", toteaa Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen.
 

Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Aiemmin tällä viikolla NASA ilmoitti siirtävänsä Aalto-2:n ja muiden QB50-missioon osallistuvien nanosatelliittien vapautusta ylimääräisen, aseman ulkopuolella sijaitsevan kommunikaatiolaitteen korjaamiseksi tehtävän avaruuskävelyn takia. Nyt viat on saatu korjattua, ja Aalto-2 on tarkoitus vapauttaa kiertoradalle 25. toukokuuta.

Vapautusta seurataan torstaina Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla twitter.com/aaltoone ja www.facebook.com/AaltoSatellites.

”Avaruuskävely kesti 43 minuuttia, ja sen aikana kaksi astronauttia asensi uuden laitteen vioittuneen tilalle. Avaruusaseman miehistö on palannut normaaliin päiväjärjestykseen, ja seuraavana isona tehtävänä on QB50-satelliittien vapautus. Vapautus tehdään kahdesta säiliöstä, ja Aalto-2 on vuorossa huomenna kello 14.55”, sanoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks. 

QB50-mission tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja. Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla (twitter.com/aaltoone ja www.facebook.com/AaltoSatellites) seurataan torstain vapautusta ja myöhemmin myös signaalin saamista ja satelliitin toimintaa.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuussa.

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Elektronimikroskoopissa energeettiset elektronit voivat näytteeseen törmätessään potkaista atomit pois paikoiltaan.

Dosentti Arkady Krasheninnikovin johtamalle hankkeelle myönnettiin 16 miljoonaa keskusyksikkötuntia saksalaisella Hazel Hen -supertietokoneella. Tutkimusryhmä simuloi tietokoneella säteilytyksen vaikutuksia kaksiulotteisiin (2D) materiaaleihin kuten siirtymämetalli-dikalkogenideihin.

2D-materiaalit ovat viime aikoina olleet materiaalitutkimuksen keskiössä niiden erityisten ominaisuuksien ja potentiaalisten sovelluksien vuoksi. Niihin kuuluvilla siirtymämetalli-dikalkogenideilla on valtavasti käyttöpotentiaalia nanoelektroniikalle, fotoniikalle ja energiasovelluksille johtuen niiden elektronisten, optisten ja mekaanisten ominaisuuksien ainutlaatuisesta yhdistelmästä.

2D-materiaaleja tarkastellaan nykyään tavanomaisesti läpäisyelektronimikroskooppien avulla. Kuvantamisessa käytetyt energeettiset elektronit vahingoittavat näytteitä, mitä voi käyttää myös hyödyksi. Siksi energeettisten elektronien ja aineen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on avainasemassa materiaalien rakennetta ja ominaisuuksia suunniteltaessa.

”Vaikka elektronisuihku vaurioittaakin epäorgaanista näytettä, tavoitteenamme on optimoida elektronien ja epäorgaanisen materiaalin vuorovaikutusta, ja jopa hyödyntää syntyvää vahinkoa”, selittää hankkeeseen osallistuva akatemiatutkija Hannu-Pekka Komsa.

Tulokset selittävät nimenomaan säteilyvaurion kehittymistä epäorgaanisissa elektronisuihkulle altistetuissa 2D-materiaaleissa ja osoittavat uusia lähestymistapoja elektronisuihkua hyödyntävään materiaalien ominaisuuksien suunnitteluun tai ehkä jopa uusien materiaalien luontiin.

Tiivis yhteistyö useiden johtavien koeryhmien kanssa mahdollistaa välittömän todentamisen ja teoreettisten käsitteiden käyttöönoton huipputason kokeissa.

Lisätietoa:
Akatemiatutkija Hannu-Pekka Komsa
Electronic Properties of Materials
Teknillisen fysiikan laitos
hannu-pekka.komsa@aalto.fi

Hankkeet, joille myönnettiin laskenta-aikaa supertietokoneilla

Aalto-yliopiston satelliittitiimi voi huokaista helpotuksesta: Aalto-2:n ensimmäinen signaali kuultiin 25. toukokuuta kello 15.54 Japanissa.

”Satelliitin irrotus tapahtui täsmälleen suunnitelmien mukaisessa aikataulussa. Satelliitti irrotettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta Tyynenmeren päällä, ja se avasi antennit lähellä Etelä-Afrikkaa. Ensimmäinen signaalivahvistus saatiin Japanista”, kertoo projektin vetäjä, professori Jaan Praks.

”Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa. Ensimmäinen ohjausyhteys saadaan satelliittiin jo varmaan tänään keskiyöllä, kun Aalto-2 on näkyvissä Espoosta”, lisää Aalto-yliopiston maa-asemaa operoiva opiskelija Petri Niemelä.

Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Projektiin osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja, jotka laukaistiin satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle Kansainväliseltä avaruusasemalta 23. toukokuuta. Satelliittiparven on tarkoitus tutkia 90–320 kilometrin korkeudella sijaitsevaa alempaa termosfääriä, jonka läpi kulkiessaan ne mittaavat muun muassa yläilmakehän plasman ominaisuuksia ja hiukkasia. Satelliitit ohittavat yleensä nopeasti termosfäärin, ja joukkovoiman etu onkin siinä, että se pystyy keräämään yksittäistä satelliittia enemmän ja monipuolisempaa dataa.

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

Aalto-2:n matka kiertoradalla kestää noin puoli vuotta, minkä jälkeen se tippuu muiden missioon osallistuvien satelliittien tavoin ilmakehään ja palaa ilmanvastuksen voimasta.

Seuraavaksi Aalto-yliopistossa aletaan jännittää Aalto-1:n laukaisua. Aalto-1 on jo saapunut Intiaan, josta se laukaistaan PSLV-raketilla kesäkuussa.

Aalto-2:n avaruusmatkan vaiheet

18. huhtikuuta: Laukaisu Floridasta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta.
22. huhtikuuta: Aalto-2:ta ja muita nanosatelliitteja kuljettava Cygnus-rahtialus telakoitui Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle.
25. toukokuuta: Aalto-2 vapautettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta kiertoradalle
25. toukokuuta: Ensimmäinen signaali.

Lisätietoa Aallon satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Video: Mikä on Aalto-2 ja mitä se tekee? (youtube.com)
Video: Miten cubesatit – sellaiset kuin Aalto-2 – lähetetään matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta? (youtube.com)
Lisää kuvia Aalto-2:sta voit ladata täältä http://materialbank.aalto.fi:80/public/84ad63e3c8AD.aspx  Kuvat: Aalto-yliopisto / QB50

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
petri.niemela@aalto.fi

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

Microsoft Oy on tehnyt lahjoituksen Aalto-yliopistolle. Yhtiö lahjoitti neljälle suomalaiselle yliopistolle yhteensä 1 miljoonaa dollaria tavoitteenaan tukea suomalaista tiedettä, tutkimusta ja innovaatioita. 

Microsoftin mukaan Suomen tulevaisuus on koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa.
"Haluamme olla rakentamassa tätä tulevaisuutta yhdessä eri toimijoiden kanssa ja lahjoitus suomalaisille yliopistoille on luonnollinen tapa tukea tiukoille ajettua koulutustamme”, sanoo Microsoftin tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Max Mickelsson.

Nokia Bell Labsin vetämä monialainen yritysryhmä rakentaa tulevaisuuden älykaupunkia kunnianhimoisessa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa. Mukana hankkeessa ovat myös Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopiston ja VTT.

Nopea 5G-verkko tuodaan käyttäjien ulottuville älykkäissä valaisinpylväissä. Menetelmä mahdollistaa uusien palveluiden toteuttamisen tehokkaasti. Pilottivaihe alkaa Nokian pääkonttorin kampuksella Espoon Karamalmissa jo vuoden 2017 lopulla.

Modernit kaupungit tarvitsevat uudenlaista palveluinfrastruktuuria ja digitaalista ekosysteemiä, erityisesti luotettavaa, riittävän ison tiedonsiirtokapasiteetin takaavaa tietoverkkoa. LuxTurrim5G tarjoaa ratkaisun tähän kriittiseen ongelmaan. Pienen solukoon radioverkkoteknologia ja suuremmat taajuudet ovat edellytys tiedonsiirtokapasiteetin merkittävälle parannukselle.

”Kehitämme Aalto-yliopistossa älypylväiden vaatimia 5G-verkkoarkkitehtuurin uusia liiketoimintamalleja”, toteaa tietoverkkotekniikan professori Heikki Hämmäinen Aalto-yliopistosta.

Laajassa hankkeessa yhdistyvät älypylväiden, mini-tukiasemien ja 5G-verkon tekninen kehitys, uudenlaisen kaupunki-infran suunnittelu ja tehokkaan verkon mahdollistamat uudet sovellukset ja liiketoimintamallit.

”Tutkimme 5G-radioverkon piensolujen radiopeiton erityisvaatimuksia korkeilla taajuusalueilla”, sanoo sähkötekniikan professori Katsuyuki Haneda.

Kaupunkiympäristössä on lukuisia isoja haasteita, jotka liittyvät ihmisten turvallisuuteen, energia-tehokkuuteen, ilmanlaatuun, liikenteeseen ja asumiseen, joihin digitaalisuus voi tuoda merkittäviä ratkaisuja.

”Älypylvään käytännön toteutus ja suunnittelu tarjoavat aivan uudentyyppisen viitekehyksen yhdistää uusimpia lämmönsiirto- ja virtaussimulointimenetelmiä 3d-tulostettavien komponenttien testaukseen sekä lujuusanalyysiin”, toteaa energiatekniikka apulaisprofessori Ville Vuorinen.

LuxTurrim5G-hankkeessa on mukana yhdeksän yritystä ja kolme tutkimuslaitosta: Nokia Bell Labs, Sitowise, Exel Composites, Premix, Lammin Ikkunat ja Ovet, Vaisala, Teleste, Indagon, C2 Smart Light, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto (TUT), Aalto-yliopisto ja hankkeen koordinaattorina Spinverse. Espoon kaupunki on hankkeessa mukana tukemassa älykkään kaupungin rakentamista

”Projektin tavoitteena on mahdollistaa taloudellisesti kannattava digitaalinen palveluliiketoiminta älykaupungiessa. Suuri datan välityskyky ja alusta uusille palveluille parantaa kaupunkilaisten elämää ja turvallisuutta sekä mahdollistaa osaltaan tulevaisuuden autonomisen liikenteen”, täsmentää hankkeen johtaja Juha Salmelin Nokia Bell Labsista.

”LuxTurrim5G -ekosysteemihankkeessa kehitettäviä 5G-teknologioita viedään myös uusille toimijoille, uusiin ympäristöihin ja uuden liiketoiminnan mahdollistajaksi”, sanoo Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen.

Lisätietoja LuxTurrim5G-hankkeesta:

Juha Salmelin, Nokia Bell Labs (hankkeen johtaja)
juha.salmelin@nokia-bell-labs.com
puh. 050 5223508

Markku Heino, Spinverse (hankkeen koordinaattori)
markku.heino@spinverse.com
puh. 040 7191221

Mika Klemettinen, Innovaatiorahoituskeskus Tekes           
mika.klemettinen@tekes.fi
puh. 050 5577647

Aalto-yliopisto:

Professori Heikki Hämmäinen, tietoverkkotekniikka
heikki.hammainen@aalto.fi
puh. 050 3841 696

Professori Katsuyuki Haneda, sähkötekniikka
katsuyuki.haneda@aalto.fi
puh. 050 4205 823

Apulaisprofessori Ville Vuorinen, energiatekniikka
ville.vuorinen@aalto.fi
puh. 040 5579 376

Nokia
Luomme teknologiaa, joka yhdistää koko maailman. Nokia Bell Labsin tutkimustyön ja innovoinnin vauhdittamana tarjoamme viestintäpalvelujen tarjoajille, viranomaisille, suuryrityksille ja kuluttajille toimialan kattavimman valikoiman tuotteita, palveluita sekä lisensointimahdollisuuksia. Luomme mullistavaa tulevaisuuden teknologiaa ihmisten muuttuviin tarpeisiin rakentamalla infrastruktuurin 5G-teknologialle ja esineiden internetille sekä kehittämällä uudenlaisia virtuaalitodellisuuden ja digitaalisen terveyden sovelluksia. www.nokia.com

Spinverse

Vuonna 2004 perustettu Spinverse on erikoistunut avointen innovatiivisten ekosysteemien kehittämiseen ja uusien nousevien teknologioiden kaupallistamiseen. Yritys on myös Pohjoismaiden johtava EU-rahoitusekspertti, jonka palveluksessa työskentelee yli 50 asiantuntijaa Suomessa ja ulkomailla. www.spinverse.com

Tekes

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. www.tekes.fi

Aalto-yliopiston Tulevaisuus tehdään nyt -varainhankintakampanja on saanut lahjoituksina jo yli 21 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 käynnistyneen kampanjan tavoitteena on ollut kerätä 20 miljoonaa euroa sekä laajentaa Aallon tukijoiden joukkoa entisestään. Kampanja jatkuu kesäkuun 2017 loppuun asti.

"Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia kaikista lahjoituksista. Toivomme lahjoitusinnon jatkuvan aktiivisena koko kesäkuun, eli kampanjan loppuun asti”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. "Nämä lahjoitukset ja valtion niille antama vastinraha auttavat meitä pysymään mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Yhdessä tekemällä ratkomme haasteita ja ponnistelemme entistä aktiivisemmin vahvemman Suomen puolesta."

Kampanjan viimeiset viikot ovat alkaneet. Valtion vastinraha on voimassa 30.6.2017 mennessä tehdyille lahjoituksille. Valtion täydentävä rahoitus voi moninkertaistaa yliopiston saamat lahjoitusvarat.

Kerro oma tarinasi

Aalto-yliopisto kutsuu nyt opiskelijoitaan, alumnejaan ja henkilöstöään mukaan Heart Campus -kampanjaan, jossa jokainen voi jakaa tarinoitaan ja kuviaan omasta sydämen kampuksestaan – on se sitten Arabiassa, Otaniemessä tai Töölössä – sekä näyttää tukensa uusille opiskelijapolville. Vielä siis ehtii liittyä mukaan tämän kampanjan lahjoittajaverkostoon.

Lue lisää:
Lisätietoa lahjoittamisesta (lahjoittaminen.aalto.fi)
Osallistu Heart Campus -kampanjaan (heart.aalto.fi)

Kuva: Aalto-yliopisto

Yritykset ja yritysten arvoketjut ovat maailman suurimpia veden käyttäjiä. Veden niukkuuden ja saastumisen kaltaiset globaalit vesikriisit aiheuttavat merkittäviä riskejä yritysten toiminnalle. Vesiriskit voivat liittyä veden saatavuuteen ja laatuun, yrityksen maineeseen tai tehottomaan ja epäoikeudenmukaiseen sääntelyyn, jotka kaikki lopulta vaikuttavat yritystoiminnan kannattavuuteen.

Vaikka Suomessa vesivarojen ja niiden hallinnan tila on pääsääntöisesti hyvä, suomalaisyritykset ja alihankkijoineen toimivat myös alueilla, joissa kärsitään erilaisista veteen liittyvistä ongelmista. Yrityksillä voi olla keskeinen rooli ja vastuu haasteiden ratkaisussa.

Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja WWF Suomi ovat perustaneet vesivastuusitoumuksen osaksi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta tukeakseen yritysten vesivastuutyötä.

Sitoumus haastaa suomalaisyritykset tunnistamaan vesiriskit niiden arvoketjuissa, huolehtimaan toimipaikkojen ja alihankkijoiden veden käytön kestävyydestä sekä kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

“Yritykset eivät voi ratkaista veden käytön ongelmia yksin. Sitoumuksen perustajat edistävät omassa toiminnassaan kestävää veden käyttöä ja hallintaa ja haluavat kannustaa yrityksiä niiden vesivastuutyössä ja parhaiden käytänteiden kehittämisessä,” sanoo Suvi Sojamo, tutkijatohtori Aalto-yliopistosta. ”Sitoumus on perustettu tukemaan yritysten vesivastuutyötä ja toivomme sen ympärille syntyvän yhteistyöverkoston sekä uusia tutkimus- ja kehityshankkeita."

Sojamo on väitellyt yritysten vesivastuullisuudesta ja ollut mukana kehittämässä alan ohjesääntöjä ja parhaita käytänteitä niin kansainvälisesti kuin Suomessa.

Lisätietoa:

Suvi Sojamo
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
suvi.sojamo@aalto.fi
+358 50 325 4415