Professori, akatemiatutkija Lauri Nummenmaa työskentelee Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisten tieteen laitoksella ja O.V. Lounasmaa -laboratorion aivotutkimusyksikössä sekä Turun PET-keskuksessa Suomen Akatemian ja Euroopan tiedeneuvoston (ERC) rahoituksella. Hänen tutkimusryhmänsä selvittää tunteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen mekanismeja aina yksittäisten aivojen välittäjäainemolekyylien tasolta monimutkaisten toiminnallisten hermoverkkojen ja suurten ihmisryhmien käyttäytymiseen asti.

Nummenmaan tutkimus yhdistelee ainutlaatuisella tavalla laskennallista tiedettä, lääketiedettä ja psykologiaa. Hänen tutkimusryhmänsä viimeaikaiset läpimurrot ovat mahdollistaneet ihmisten välisen vuorovaikutuksen mekanismien mallintamisen aivan uudella tarkkuudella.

Paitsi kansainvälisesti arvostettu aivotutkija, Nummenmaa on myös ansioitunut opettaja ja kouluttaja, ja hänen oppikirjojensa avulla kokonainen sukupolvi nuoria tutkijoita on ottanut ensiaskeleet tutkimusmenetelmien ja tilastollisten analyysitekniikoiden parissa.

Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto on maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin (1868 - 1917) testamentin perusteella muodostettu yksityinen, yleishyödyllinen kulttuurialan rahasto. Säätiö jakaa apurahoja tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistämiseksi.

Lisätietoja:
Akatemiatutkija, professori Lauri Nummenmaa
Aalto-yliopisto
lauri.nummenmaa@aalto.fi
p. 050 431 9931


Lue myös juttu O.V. Lounasmaan laboratoriosta.

Tiedon avaaminen perustuu Linked Data -lähestymistapaan, semanttisen webin teknologioihin ja Aalto-yliopiston omaan tutkimukseen. Palvelun sisältöjä voi yhdistää ja rikastaa muiden yliopistojen ja verkon avointen datapilvien kautta.

Palvelu tarjoaa Aalto-yliopistoon liittyvää tietoa sovellusten, analyysien ja visualisointien tekoon. Tietoja opetustarjonnasta, tutkijoista, julkaisuista, projekteista, rakennuksista, organisaatiorakenteesta ja tapahtumista kerätään yliopiston sisäisistä rekistereistä. Ne muunnetaan semanttisen webin teknologioihin perustuvaksi avoimeksi tiedoksi. Tiedon esittämisessä käytetään kansainvälisiä standardeja.

Palvelun ovat kehittäneet yliopiston tutkijat, opiskelijat, hallinto, IT-palvelut ja viestintä eri Aalto-yliopiston kampuksilta.

Avoimesta datasta Aalto-yliopiston ”semanttinen selkäranka”

Avoimen yhdistetyn datan päälle voi rakentaa älykkäitä sovelluksia, kuten kurssihakukoneita, kampusoppaita, semanttisia suosittelujärjestelmiä, ”leijukkeita” (mash-up widget) sisältöjen kuvailuun ja julkaisuun sekä automaattisia opintojen suunnittelijoita. Avoin data mahdollistaa myös visualisoinnit esimerkiksi Aalto-yliopiston laitosten ja eri tieteenalojen julkaisujen luonteesta ja määrästä, kurssitarjonnasta, tutkijoiden ja opettajien osaamisalueista ja tutkimusprojektien edistymisestä.

Avoin sisältö ja sen kuvailuun käytetyt tekniikat muodostavat Aalto-yliopiston semanttisen selkärangan, jonka varaan yliopiston uusia ja yhä älykkäämpiä verkkosivustoja voidaan kehittää. Keskitetyt palvelut ja yhteisöllinen koordinointi vähentävät tarpeetonta moninkertaista työtä sekä edistävät Aalto-yliopiston eri toimijoiden ja kampusten yhteistyötä. Ennen kaikkea ne helpottavat voimavarojen keskittämistä Aalto-yliopiston ydintehtäviin: tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Avoin tietovaranto on myös erinomainen väline Aalto-yliopiston toiminnan seuraamiseen ja rinnastamiseen muiden yliopistojen kanssa. Palvelun tieto esitetään samankaltaisessa muodossa kuin Linked Universities -yhteisöön kuuluvissa yliopistoissa ympäri maailman. Aalto-yliopiston data aiotaankin jatkossa yhdistää kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen vastaaviin tiedon avauksiin ja verkon avoimiin tietorekistereihin: julkaisutietokantoihin, Wikipediaan ja DBpediaan, Googlen Freebase-tietokantaan ynnä muihin avoimen yhdistetyn datapilven tietojoukkoihin.

Palvelussa nyt oleva tieto on kerätty erimuotoisista lähteistä, muun muassa tietokannoista, excel-taulukoista ja verkkopalveluiden rest-rajapinnoilta, ja muunnettu yhdenmukaiseen semanttisessa webissä käytettävään rdf-muotoon. Sitä voidaan käyttää SPARQL-rajapinnan avulla. Data tarjotaan myös Linked Data -muodossa sekä ladattavina tiedostoina. Kaiken päälle rakennettu Aalto-yliopiston datakatalogi kertoo saatavilla olevasta tiedosta.

Aalto-yliopiston avoimen yhdistetyn datan palvelu.

Lisätietoja:

Tomi Kauppinen
Osma Suominen
Miika Alonen
Eero Hyvönen (projektin vetäjä)
etunimi.sukunimi@aalto.fi

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Mediatekniikan laitos

Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo

Linked Open Aalto -tutkimushanke

Mari-Sanna Paukkeri on tutkinut väitöskirjassaan Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle, miten tekstiaineistoja voi analysoida automaattisesti algoritmisen koneoppimisen avulla. Paukkeri on kehittänyt kielestä ja aiheista riippumattomia laskennallisia menetelmiä tekstien käsittelyyn.

Tekstiaineistoista louhitaan algoritmien avulla esiin riippuvaisuuksia ja rakenteita – ja niiden perusteella tekstejä kuvaavia ominaisuuksia.

– Kielet näyttävät olevan toistensa kaltaisia: peräkkäiset merkit muodostavat sanoja, ja edelleen lauseita. Suurista tekstimassoista etsitään kielen rakenteita, jotta voitaisiin sanoa jotain yksittäisistä lauseista ja sanoista, Paukkeri tiivistää laskennallisen kielitieteen periaatteen.

Ohjaamaton koneoppiminen louhii olennaisen irti tekstimassoista

Paukkeri on tutkinut erityisesti ohjaamattoman koneoppimisen soveltuvuutta luonnollisten kielien käsittelyyn, jossa on perinteisesti käytetty sääntöpohjaisia menetelmiä. Niissä määritellään käsin, mitkä sanat ja rakenteet voivat esiintyä aineistossa yhdessä, ja tehdään datankäsittelymallit niiden perusteella.

– Ohjaamattomissa koneoppimismenetelmissä ei ryhmitellä aineistoa etukäteen käsin mitenkään: hakualgoritmit selvittävät omin avuin, millainen data on ja millaisia riippuvuuksia siitä löytyy. Menetelmille ei kerrota, tekevätkö ne oikein vai väärin; ne toimivat itsenäisesti ilman manuaalista lisätyötä, Paukkeri selittää.

Väitöksessä sovelletaan Paukkerin ja hänen kollegoidensa sekä ohjaajansa, dosentti Timo Honkelan kehittämää Likey-menetelmää, joka etsii tekstiaineistoista avainsanoja ja -fraaseja, 11 eri kielellä.

– Likey tutkii, miten yleisiä yksittäiset sanat, sanaparit, -kolmikot ja -nelikot ovat tekstiaineistossa. Näin löydetään avainsanat tietylle dokumentille, vain sanojen esiintymistiheyden ja -yhteyksien perusteella.

Arkinen esimerkki laskennallisen ohjaamattoman tekstinkäsittelyn hienostuneimmista kyvyistä voisi olla hakukone Googlen käännöstoiminto. Käännökset perustuvat algoritmien louhimaan, hakukoneen käytössä olevaan suunnattomaan tekstimäärään.

– Yrityksillä on hirveitä määriä tekstiä tietokannoissaan, mutta niiden hyödyntämiseen usein pelkkä sanahaku. Menetelmilläni voisi luokitella ja analysoida tietokantoja ja kokonaisuuksia, joita ihminen ei hallitse.

Varsinkin monikansalliset yritykset voisivat käsitellä tekstidataansa samoilla menetelmillä kaikilla toimintakielillään ympäri maailmaa.

Laskennallisilla menetelmillä saa niin ikään otteen kielellisen ilmaisun subjektiivisista vaihteluista. Paukkeri on tutkinut tekstien vaikeustason ja ymmärrettävyyden automaattista arviointia sekä ammattilaisille että maallikoille suunnatuissa erikoisalojen teksteissä. Väitöksessä käytettiin lääketieteellisiä tekstejä, mutta aihepiirillä ei ole menetelmälle merkitystä.

– Hakukone voisi ennakoida käyttäjän tietotason aiemmin haettujen tekstien perusteella ja kohdentaa tälle sisällöltään samantasoisia tekstejä.

Kielestä riippumaton tekstinlouhinta voisi Paukkerin mukaan auttaa myös kieliuniversaalien, kaikille kielille yhteisten ominaisuuksien tutkimuksessa. Niitä voisi etsiä satoja tai jopa tuhansia kieliä sisältävistä aineistoista.

– Miksei tietoa kielten sanojen ja rakenteiden samankaltaisuuksista voisi käyttää myös koneoppimisjärjestelmien osana? Ihmisethän tekevät samoin opetellessaan uusia vieraita kieliä, Paukkeri pohtii.

Diplomi-insinööri Mari-Sanna Paukkeri väittelee perjantaina 9.11.2012 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa AS1, Otaniementie 17, Espoo. Väitöskirjassa ”Language- and domain-independent text mining” (suomeksi: Kielestä ja aihealueesta riippumaton tekstinlouhinta) tarkastellaan ja kehitetään kieliriippumattomia koneoppimismenetelmiä, jotka soveltuvat laajojen monikielisten tekstimassojen käsittelyyn.

Lisätietoja:

Mari-Sanna Paukkeri
mari-sanna.paukkeri@aalto.fi
p. 040 302 1120

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Tietojenkäsittelytieteen laitos

Designmuseossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Mikko Kalhama luovutti 10 000 euron palkinnon Jasmiine Julin-Arolle. Parhaiten Julin-Aro tunnetaan kansallisesti että kansainvälisesti Rukka SRO Smart Rider’s Outfit -asujen suunnittelijana.

– Palkittu Jasmiine Julin-Aro toimii aktiivisesti taideteollisuuden alalla ja edistää suomalaista muotoilua myös ulkomailla. Hän rohkeasti kokeilee uusia materiaali-innovaatioita ja käyttää tutkimusta suunnittelutyönsä taustalla, perusteli Mikko Kalhama palkintojuryn valintaa.

Jasmiine Julin-Aro on vahva ja kokenut tekijä mielenkiintoisella ja mahdollisuuksia antavalla muotoilun osa-alueella, urheiluvaatesuun­nittelussa. Palkintojury arvosti erikoisesti hänen tapaansa puhua suomalaisen vaatetusteollisuuden ja sen erityisvahvuuksien puolesta. Jasmiine Julin-Aro on työnsä kautta vaikuttanut merkittävästi yhteistyöyritysten menestykseen aikana, jolloin alaa ovat kohdanneet kovat haasteet.

– Voisin sanoa näin urheilijoiden termein, että palkinto tuli minulle täysin puuntakaa. Saamani palkinto palkitsee samalla suomalaisen urheiluvaatesuunnittelun, iloitsi Jasmiine Julin-Aro.

Jasmiine Julin-Aro perusti vuonna 1985 oman Studio Dimensio -nimisen toimistonsa ja on siitä lähtien toiminut freelance-suunnittelijana useille vaatetusalan yrityksille Suomessa. Hänen erikoisalaansa ovat funktionaaliset, muun muassa moottoripyöräilijöille, hiihtäjille ja purjehtijoille tarkoitetut asut. Useat hänen tuotteistaan ovat saaneet muotoilupalkintoja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Vuoden 2012 palkintojuryyn kuuluivat Pentti Kivinen Suomen Messusäätiöstä, muotoilija, professori Heikki Orvola, muotoilija, taiteilijaprofessori Hannu Kähönen, muotoilija Terhi Tuominen ja toimitusjohtaja Mikko Kalhama Design Forum Finlandista.

Designmuseon Designgalleria 12 -sarjassa nähdään joulukuun alkuun Jasmiine Julin-Aron tuotantoa. Esillä on muun muassa eri yhteyksissä palkittuja urheiluvaatteita moottoripyöräasuista purjehdus- ja golfvaatteisiin.

Design Forum Finland jakoi Kaj Franck -muotoilupalkinnon nyt 21. kerran. Maineikkaan suomalaisen muotoi­lijan Kaj Franckin (1911–89) mukaan nimetyn palkinnon tavoitteena on tukea muotoilijaa tai työryhmää, joka on uutta luovalla tavalla suunnitellut korkeatasoisia teollisia tuotteita, toimii aktiivisesti taideteollisuuden alueella ja on suunnitellut myös uniik­keja töitä. Palkinnonsaajat edustavat monipuolisesti suomalaisen muotoilun kärkeä. Palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Palkintoon kuuluvat myös Tapio Junnon suunnittelema mitali ja palkinnonsaajan työtä esittelevä näyttely julkaisuineen.

Tietoturvallisuuden hallinnasta on tullut monitahoinen, usean eri alan asiantuntijoita ja erityisosaamista vaativa alue. Väitöksen mukaan tekniset turvatoimet kattavat noin 36 % yritysten tietoturvallisuudesta, kun taas organisatoristen toimien osuus on 56 % ja ympäristöolosuhteisiin varautumisen osuus 8 %.

Väittelijä Paavo Porvarin mukaan tietoturvallisuuden johtaminen on sulautettava saumattomasti liiketoimintaprosessien johtamiseen ja räätälöitävä yrityskohtaisesti. Onnistumisen edellytyksinä ovat henkilöstön tietoturvatietoisuus ja osallistuminen. Lisäksi tarvitaan tehokkaita järjestelmiä ja työvälineitä keräämään tietoa päätöksenteon tueksi. Porvari kehitti osana väitöstään verkkopohjaisen IS Facilitator -työkalun johdon, tietohallinnon ja koko henkilökunnan apuvälineeksi.

Tietoturvallisuuden johtaminen retuperällä

Porvari huomasi, että pk-yrityksissä ei kerätä tietoturvallisuutta koskevia tietoja järjestelmällisesti eikä kattavasti.

– Tietoturvallisuutta kehitetään usein satunnaisesti, liiketoiminnasta erillisenä, asiantuntijavoimin ja ilman tavoitteita. Poistetaan akuutteja ongelmia ja turvatoimia tehostetaan joidenkin osa-alueiden osalta, mutta kokonaisvaltainen kehittämisote puuttuu, hän selittää.

Porvarin mukaan yritysjohdon pitäisi ottaa vastuu tietoturvallisuudesta huolehtimisesta, koska tietoturvallisuusriskit ovat samalla liiketoimintariskejä.

– Jos esimerkiksi tietojärjestelmien käyttö keskeytyy kahdeksi viikoksi, tuotanto pysähtyy ja seurauksena voi olla toiminnan loppuminen. Eräs tunnettu ulkomainen tietoturva-alan yritys menetti maineensa jouduttuaan tietomurron kohteeksi, jolloin asiakkaat kaikkosivat ja yritys joutui lopettamaan toimintansa, hän kertoo.

Väitöksessä kartoitettiin yhden kaupungin ja yhdeksän yrityksen tietoturvallisuuden tilan ja lisäksi yhden konsernitason yrityksen tietoriskit. Puutteita havaittiin mm. tietoturvapolitiikassa ja -johtamisessa, toimitilaturvallisuudessa, IT-katastrofeihin varautumisessa ja ulkoistamisessa.

– Riskikartoituksessa arvioidut tuotannon potentiaaliset keskeytyskustannukset kohosivat suuriksi, Porvari varoittaa.


Tekniikan lisensiaatti Paavo Porvari väittelee Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 16.11.2012 klo 12. Väitöskirjan otsikko on “Information security in business management, processes, and personnel activity” (suomeksi “Tietoturvallisuus liiketoiminnan johtamisessa, prosesseissa ja henkilöiden toiminnassa”).


Lisätietoa
Paavo Porvari
puh. 041 545 6749
paavo.porvari@hyperin.com

Kun koko tilaa ei pidetä yhtä lämpimänä, säästyy energiaa. Viihtyvyydestä ei silti tarvitse tinkiä, koska työpistettä tai ostoskeskuksen istumapaikkoja voi täsmälämmittää sopivaan lämpötilaan. Tällaisia energiansäästömahdollisuuksia Ehab Foda tutki energia- ja LVI-tekniikan alan väitöskirjatyössään Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.

Therminator-nukke mittaa lämpöviihtyvyyttä

Foda kehitti menetelmän, jolla voi mitata huoneen olosuhteiden vaikutusta ihon lämpötilaan ja viihtyvyyteen. Hän selvitti menetelmän avulla, millainen lämmitys istuvalle ihmiselle riittäisi, jotta hänellä olisi kuitenkin miellyttävät oltavat. Tavoitteena oli löytää energiansäästömahdollisuuksia ostoskeskusten ja toimistojen lämmitystavoissa.

Lämpötilaviihtyvyyttä määrittävä laite näyttää mallinukelta. Nukke on jaettu 24 osaan, joissa on mittareita ja lämmityslaite. Sitä voi lämmittää, jotta ihmisen oma lämpövaikutus voidaan ottaa huomioon.

Olosuhteiden muutokset vaikuttavat nuken, jota kutsutaan Therminatoriksi, ”ihon” lämpötilaan samaan tapaan kuin ihmisen ihoon. Foda käytti ihon lämpötilaan perustuvaa psykologista viihtyvyysmallia ja kehitti sitä Therminatorin avulla edelleen. Fyysisen mittausnuken lisäksi käytössä oli ihmisen lämpöviihtyvyyttä simuloiva tietokonemalli. Työn tuloksena syntyi malli, joka pystyy ennustamaan paikallista ja kokonaislämpöviihtyvyyttä erilaisissa lämmitysolosuhteissa.

Testihenkilöt validoivat mallin

Ehab Foda selvitti mallin pätevyyttä 19 testihenkilön avulla. Testihenkilöiden ihon lämpötilamuutoksia mitattiin ja heidän viihtyvyyskokemustaan selvitettiin kyselykaavakkeella. He pitivät kokeissa yllään samoja vaatteita kuin Therminatorilla on.
Ilmeni, että Therminator pystyy määrittämään viihtyvyyttä hyvin samaan tapaan kuin testihenkilöt. Mallin erityinen vahvuus on, että se ei käytä pelkästään olosuhteiden, esimerkiksi lämpötilan, keskiarvoa, vaan huomioi mahdolliset erot eri puolilla kehoa.
− Jos yksi käsi on kuumassa vedessä ja yksi kylmässä, keskimääräinen viihtyvyys näyttää laskennallisesti hyvältä, vaikka se ei ole todellinen kokemus, Foda kuvaa pelkän keskiarvon käyttämisen ongelmaa.

Osittainen lattialämmitys riittää

Ehab Foda selvitti Therminatorin avulla erilaisten lämmitystapojen vaikutusta viihtyvyyteen istumapisteessä. Ilmeni, että istumapaikan lattialämmityksen geometrian huolellinen suunnittelu voi johtaa energiansäästöön.

Foda teki laboratoriokokeita lattialämmityslaitteistolla, joka oli yhdeksän ruutua sisältävä neliö. Therminator istui keskimmäisellä neliöllä. Yhden neliön sivun pituus oli 60 senttimetriä. Ruuduissa oli itsenäisesti säädettävät lattialämmitykset. Ympäröivä peruslämpötila oli noin 18 astetta.

Laboratorio-olosuhteissa paras tulos energian käytön minimoinnin kannalta saatiin, kun yhdeksästä ruudusta lämmitettiin kolme: istujan edessä oleva sekä vasemman -ja oikeanpuoleiset ruudut. Ruutujen lämpötila nostettiin noin 39 asteeseen. Tällä lämmitystavalla saavutettiin alin mahdollinen energiankulutustaso ilman, että istujan mukavuudesta tarvitsi tinkiä.

Foda korostaa, että tulos ei ole suoraan sovellettavissa yleisesti kaikkien tilojen lämmitykseen, koska se on riippuvainen laboratorion olosuhteista. Tutkimuksen mukaan ostoskeskukset pystyisivät säästämään 17 prosenttia lämmitysenergiaa soveltamalla paikallisen lämmityksen ideaa. Foda ei tehnyt laskelmia toimistojen suhteen, mutta arvelee säästömahdollisuuden olevan samaa suuruusluokkaa.

Ehab Foda väitteli 9.11.2012 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa aiheesta Evaluating local and overall thermal comfort in buildings using thermal manikins (Paikallisen ja kokonaislämpöviihtyvyyden arviointi rakennuksissa lämpönuken avulla). Valvoja oli professori Kai Sirén, Aalto-yliopiston energiatekniikan laitokselta. Vastaväittäjä oli professori Bjarne W. Olesen Technical University of Denmark -yliopistosta.

Lisätietoja:
Ehab Foda
ehab.foda@aalto.fi

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu
Energiatekniikan laitos

Tutkijaryhmän menestys syntyi ainutlaatuisessa internetin välityksellä toteutetussa joukkoistamishaasteessa. NCI-DREAM-nimisen haastekilpailun järjesti USA:n kansallinen syöpätutkimuskeskus, joka halusi ulkoistaa globaalin tutkijayhteisön ratkaistavaksi vaikeita syöpätutkimuksen haasteita. Kilpailun tehtävät ovat erittäin vaativia tieteellisiä ongelmia, joiden ratkaiseminen joukkoistetaan huippututkijoille ja tutkimusryhmille ympäri maailman. Ratkaisuista paras palkitaan ja ratkaisu julkaistaan.

Professori Samuel Kaski johtaa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistä tietotekniikan tutkimuslaitos HIITiä ja voitokasta tutkijaryhmää, joka esittelee työnsä 13. marraskuuta San Franciscossa DREAM-konferenssissa. HIITin ja FIMMin tutkijoiden ratkaisu löi ennustamishaasteessa muut kilpailuun osallistunteet 47 tutkijaryhmää.

Laskennalliset menetelmät yhdistävät monipuolista tietoa syöpäsolujen genomista

Lääkehoidon vaihteleva vaikutus syöpäpotilaisiin tunnetaan hyvin: vaikka lääkeaine onnistuu tuhoamaan syöpäsoluja joillakin potilailla, se ei välttämättä tehoa kaikkiin samaa syöpätyyppiä sairastaviin potilaisiin. Lääkkeiden toimintaan vaikuttavia molekyylitason mekanismeja ei vielä tunnetakaan tarpeeksi perusteellisesti ja tehoa on usein etukäteen vaikeaa ennustaa.

– Laskennallisen yksilöidyn lääketieteen tavoite on kehittää malleja, joilla voidaan ennustaa lääkeaineiden vaikutusta soluissa niiden genomiprofiilien pohjalta, kertoo professori Samuel Kaski.

NCI-DREAM-kilpailun järjestäjät tarjosivat kilpailijoille rintasyöpäsoluista kerättyjä tuloksia, joiden pohjalta tuli kehittää laskennallisia ennustusmalleja etukäteen tuntemattomien lääkeaineiden vaikutuksesta syöpäsoluihin. Tutkijaryhmien ratkaisut arvioitiin testimittausten perusteella.

Kilpailutehtävään oli koottu useilla eri mittausmenetelmillä tuotettua dataa: tietoa geenien aktiivisuudesta, epigeneettisestä muutoksista ja geneettisistä profiileista. Suurin haaste oli yhdistää nämä eri menetelmien toisiaan täydentävät tiedot tutkittavista soluista.

– Olimme parhaillaan kehittämässä uusia koneoppimismenetelmiä datojen yhdistämistä vaativien ongelmien ratkaisemiseen useille eri tieteenaloille, ja saimme niistä tavallaan lentävän lähdön kilpailuun, Samuel Kaski kertoo.

HIIT ja FIMM ovat myös tehneet yhteistyötä yksilöidyn lääketieteen alalla jo ennen DREAM-kilpailua.

– Tehtävä oli loistava tilaisuus lyödä päämme jälleen yhteen. Eri tieteenalojen tutkijat esittivät omat näkemyksensä yhteisestä ongelmasta, ja paransivat yhteistä ratkaisuamme, kuvailee HIITin tutkijatohtori Elisabeth Georgii.

Tulokset ovat merkittävä – ja nyt kansainvälisesti tunnustettu – edistysaskel laskennallisessa yksilöidyssä lääketieteessä. Tulokset perustuvat tässä vaiheessa syöpäsolulinjoista saatuihin tuloksiin, joten ne eivät vielä ole valmiita kliiniseen käyttöön, Menetelmiä on tarkoitus seuraavaksi soveltaa kliinistä syövänhoitoa lähempänä oleviin ongelmiin.

Lisätietoja:

Samuel Kaski, professori, tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin johtaja
samuel.kaski@hiit.fi
p. +358 50 305 8694

Mehmet Gönen, tutkijatohtori
mehmet.gonen@aalto.fi
tel. +358 50 430 0699

Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT
Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto

Krister Wennerberg
krister.wennerberg@fimm.fi
p. +358 50 415 4900

Tero Aittokallio
tero.aittokallio@fimm.fi
p. +358 50 318 2426

Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
Helsingin yliopisto

Akkujen tuotantokustannukset voivat laskea jopa viisi prosenttia, työntekijöiden riski altistua haitallisille aineille pienenee ja tarve kuljettaa haitallisia kemikaaleja tehtaille vähenee.

− Valmistusmenetelmän parantaminen on tärkeää, koska akkujen käyttö maailmassa kasvaa nopeasti. Erityisesti sähköautojen käytön lisääntyminen tulee lisäämään akkujen valmistusta maailmassa hyvin voimakkaasti, kertoo dosentti Tanja Kallio Aalto-yliopistosta.

Haitallisesta liuottimesta luopuminen edellyttää akuissa käytettävän sideaineen vaihtamista vesiliukoiseksi. Uuden sideaineen, akryyli S020:n, löytäminen ei ollut helppoa, koska sideaineen pitää olla vesiliukoisuuden lisäksi myös kemiallisesti, sähkökemiallisesti ja mekaanisesti käyttötarkoitukseen sopiva.

Aalto-yliopisto on tehnyt viime aikoina useita merkittäviä tutkimustuloksia akkututkimuksessa. Aiemmin tänä vuonna tutkijat löysivät tavan parantaa merkittävästi litium-ioniakkujen kestävyyttä päällystämällä litiumrautafosfaattiakkujen elektrodit hyvin ohuilla suojakerroksilla ja nostamaan positiivisella elektrodilla käytetyn litiumrautafosfaatin jännitettä seostamalla.

Artikkeli sideainetutkimuksesta on julkaistu tieteellisessä Journal of Power Sources -lehdessä. Tutkimus on tehty yhdessä Oulun yliopisto/Kokkola University Consortium Chydeniuksen, SPECIFICin, Sachtlebenin, Sun Chemicalin ja Walkin kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Tekes ja Suomen Akatemia.

Linkki artikkeliin (sciencedirect.com)

Lisätietoja:

Dosentti Tanja Kallio
tanja.kallio@aalto.fi
puh. 050 5637 567

Akatemiaprofessori Maarit Karppinen
maarit.karppinen@aalto.fi
puh. 050 384 1726

Aalto-yliopisto
Kemian tekniikan korkeakoulu

Frame-säätiö valitsi Mika Elon, Marko Karon ja Harri Laakson näyttelyehdotuksen toteutettavaksi 40 hakemuksen joukosta.

– Jatkossa kuraattoreiden roolina on mahdollistaa ja avustaa konkreettisesti teosten toteuttamisessa. Tuomme prosessiin oman osaamisemme taiteilijakuraattoreina ja samalla toimimme taiteilijoille hyödyllisenä peilauspintana, kuvailee Marko Karo kuraattoreiden roolia.

Näyttelyiden taiteilijat Terike Haapoja ja Antti Laitinen ovat molemmat käsitelleet teoksissaan myös ihmisen luontosuhdetta. Terike Haapoja tuo Pohjoismaiden paviljonkiin tutkimuslaboratorion, jossa taide, tiede ja tekniikka lyövät kättä. Antti Laitinen tuo peruskorjattuun Aalto-paviljonkiin uuden teoskokonaisuuden ja otoksen aiempia töitään, lisäksi hän toteuttaa performanssin.

Taiteilijat kehuvat näyttelykonseptia riittävän väljäksi ja iloitsevat kuraattoreiden tuesta.

– Kuraattoreiden tuki helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä, ja heidän tutkijataustansa on prosessiin hyvä lisä, Laitinen ja Haapoja toteavat.

Elo, Karo ja Laakso ovat kaikki sekä kokeneita kuraattoreita että visuaalisen kulttuurin tekijöitä ja tutkijoita.

Mika Elo toimii Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa post-doc -tutkijana. Hän on myös kuvataiteilija ja osallistuu aktiivisesti visuaalista kulttuuria, mediateoriaa ja taiteellista tutkimusta koskevaan kansainväliseen keskusteluun.

Marko Karo on tutkija ja valokuvataiteilija, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa valokuvataiteen ja kaupungin välisestä suhteesta.

Harri Laakso on tutkija ja taiteilija, jonka aluetta ovat erityisesti nykytaide, valokuvaus ja taiteellinen tutkimus. Hän toimii visuaalisen kulttuurin ja taiteen professorina sekä johtaa Kosketuksen figuurit -tutkimusprojektia.

Suomi saa merkittävän näytönpaikan ensi kesän Venetsian biennaalissa: Suomen paviljongin lisäksi käytössä on myös Pohjoismainen paviljonki, jonka kuratointivuoro kiertää Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.

Venetsian 55. biennaali järjestetään 1.6.–24.11.2013.

Dmitri Medevedeviä kiinnosti erityisesti opiskelijoiden ja yritysten tiivis yhteistyö ja hän kysyikin, kuka projekteissa syntyneitä tuotteita tilaa ja voivatko opiskelijat ansaita projekteilla rahaa.

− Yrittäjät ottavat meihin yhteyttä, kun haluavat ratkaista jonkun ongelman. Opiskelijat kehittävät tuotteita tiiviissä yhteistyössä yrityksen kanssa. Yritykset hyötyvät uusista tuotteista, opiskelijat saavat opintopisteitä ja projektista kertyvät tulot ohjataan suoraan korkeakouluille, Design Factoryn Jussi Hannula kuvasi.

Design Factoryssä on parhaillaan käynnissä 20 kurssia ja näissä 30 tuotekehitysprojektia.

− Tarjoamme toimintaympäristön, jossa näkyy luovuus, riskinotto ja voittamisen ilo eli kaikki se, mitä tuotekehitykseen tarvitaan. Yritämme olla maailman parhaita, Jussi Hannula hehkutti.

Aallon Design Factoryn konseptia on levitetty maailmalle jo Tongjin yliopistoon, Kiinaan Shanghaihin, ja Swinburnen yliopistoon, Melbourneen Australiaan. Tiistaina rehtori Tuula Teeri oli avaamassa neljättä Factoryä Chilen Santiagossa.

Tutkimusyhteistyötä yliopistojen välillä

Aalto-yliopistolla on vahvaa tutkimusyhteistyötä venäläisten yliopistojen kanssa: erityisesti fysiikassa (muun muassa kylmälaboratoriossa), materiaalitekniikassa ja puunjalostuksessa.

− Aalto-yliopiston opiskelijoiden joukossa on tällä hetkellä noin 160 venäläistä ja henkilökuntaakin noin 80. Määrä voisi olla mielestämme huomattavasti suurempi, arvioi vararehtori Ilkka Niemelä.

Medvedev ja Katainen pääsivät myös testaamaan Design Factoryssä ja Startup Saunassa syntyneitä tuotteita.

Medvedev kokeili käännösohjelmaa, joka kykenee tulkkaamaan 50 kieltä.

Sakon kehittämä sähköinen turvajärjestelmä metsästäjille ja ammunnan harrastajille sai erityisesti metsästystä harrastavan Kataisen innostumaan. Järjestelmä tunnistaa muut alueella olevat metsästäjät ja varoittaa alueella mahdollisesti muista liikkuvista ihmisistä. Design Factoryssä kehitetty tuote tulee markkinoille ensi keväänä.

NordicHug puolestaan esitteli älypuhelinten ja tablettien puhdistukseen tarkoitettuja pyyhkeitä, joissa ei käytetä pintoja vahingoittavaa alkoholia. Yritys on erikoistunut biotekniikan ja nanomateriaalien tuotteisiin.

Neljän alle 25-vuotiaan opiskelijan Jalo Helsinki esitteli design-palovaroittimiaan ja Transfluent-yritys netin kautta toimivan käännösohjelmansa, joka tulkkaa 50 kieltä automaattisesti.

Rovio Entertainment Oy:n luoman Angry Birds -pelin faniksi tunnustautunut Medvedev tapasi Startup Saunassa myös Rovion markkinointijohtajan Peter Vesterbackan. Hän toimii Startup Saunassa yritysten ja opiskelijoiden coachina ja yhteistyökumppanina. Rovio itse on yksi Aalto-yliopiston yrityshautomossa uutta kasvuvoimaa saanut yritys, joka ponnisti kansainväliseen huippuvauhtiin selkeyttämällä strategiaansa ja tekemällä jatkuvaa tuotekehitystä.

Miki Kuusi (oik.) ja Startup Saunan head coach Ilkka Kivimäki (vas.) esittelevät Otaniemen uusia toimitiloja ja toimintatapaa pääministereille. Kuva: Mikko Raskinen

Startup Saunan toimitusjohtaja Miki Kuusi luonnehti Mededevin vierailua onnistuneeksi ja kertoi, että Startup Saunan yhteistyö venäläisten kanssa on läheistä.

− Järjestämme muun muassa 21.−22. marraskuuta Slush-tapahtuman, jossa venäläinen Skolkovo-säätiö on yksi pääyhteistyökumppaneita ja tuo paikalle noin sata venäläisyritystä, Kuusi kertoo.

Venäläisiä yrityksiä "saunalaiset" ovat käyneet tapaamassa myös warmup-tapahtumissa Pietarissa, Moskovassa, Kazanissa, Yekaterinburgissa, Novosibirskissä ja Krasnodarissa.

Pääministeri Medvedev on panostanut voimakkaasti kotimaassaan innovaatiojärjestelmän ja teknologiayritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Skolkovo on Venäjän innovaatiojärjestelmän yksi näkyvimmistä kärkihankkeista.

Katso myös:

Startup Sauna (startupsauna.com)

Aalto Design Factory (aaltodesignfactory.fi)

Slush-tapahtuma (slush.fi)

Aalto-yliopisto on ollut mukana EU-hankkeessa, jonka myötä Aalto-yliopiston akateemisen henkilöstön rekrytointiperiaatteita ja henkilöstökäytäntöjä on sopeutettu noudattamaan EU:n laatumäärittelyjä.  Tunnustuksen myötä yliopisto painottaa vastuullista, asianmukaista ja oikeudenmukaista toimintaa tällä alueella.

− Olemme kovin iloisia tästä tunnustuksesta. Hankkeessa mukana olo on meille tärkeä osa henkilöstöstrategiamme toteuttamista. Haluamme omalta osaltamme olla aktiivisesti mukana luomassa Suomesta ja Euroopasta houkuttelevaa, avointa ja kestäviin periaatteisiin nojaavaa tutkijoiden työmarkkina-aluetta myös näinä taloudellisesti haastavina aikoina, toteaa Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Hanna-Leena Livio.

Aalto-yliopisto on osallistunut Euroopan komission hankkeeseen ”The Human Resources Strategy for Researchers” tammikuusta 2012 lähtien (HRS4R).

Henkilöstöstrategian mukaan yliopiston tavoitteena on tarjota innostava työympäristö, haasteelliset työtehtävät, hyvät työskentelyolosuhteet ja kannustavat urajärjestelmät. Yliopisto tähtää hyvin toimiviin johtamista sekä tutkimus- ja opetustyötä palveleviin henkilöstöprosesseihin. Työnantajana yliopisto kiinnittää huomiota henkilöstönsä hyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen ja toimivan monikulttuurisen yhteisön luomiseen.

HRS4R-hankkeen esittely (ec.europa.eu)

HRS4R-hankkeen toteutus Aalto-yliopistossa (aalto.fi)

Aalto-yliopiston strategia (aalto.fi)

Tilaisuus pidetään Helsingin Kaapelitehtaalla 21.-22. marraskuuta. Yksi konferenssin pääyhteistyökumppaneista on venäläisiä kasvuyrityksiä tukeva Skolkovo-säätiö. Venäjän Piilaaksona tunnettu Skolkovo lennättää lupaavimmat paikalliset teknologiayritykset konferenssiin Helsinkiin tapaamaan kansainvälisiä sijoittajia.

Konferenssin puhujat ja osallistujat kattavat laajalti startup-kentän, mukana ovat mm. Marko Ahtisaari , Executive Vice President of Design, Nokia, Kristian Segerstråle, EVP, Digital, Electronic Arts ja Peter Vesterbacka, CMO, Rovio Entertainment. (Lisätietoja tapahtuman puhujista: slush.fi/en/speakers/)

− Slushiin tullaan metsästämään rahoitusta, hankkimaan asiakkaita, keräämään palautetta sekä löytämään uusia kontakteja, partnereita ja työntekijöitä linjaa Mikko Kuusi, tapahtuman pääjärjestäjä.

Kasvuyritykset tuovat suomalaiseen yrityskenttään ketteryyttä ja innovaatioita jotka hyödyttävät koko yrityskenttää. Kasvuyritysten myötä Suomeen tuli vuosina 2007-2010 yli 50 000.

− Meillä puhutaan paljon uusien kasvuyritysten tärkeydestä. Nyt niitä tehdään, toteaa Peter Vesterbacka, Rovion "Mighty Eagle"ja yksi Startup Saunan taustavaikuttajista.

Slush-tapahtumassa keskeisessä roolissa ovatkin suomalaiset varhaisen vaiheen kasvuyritykset, joista nostetaan esille esimerkkejä syksyn mittaan yhteistyössä MTV Median kanssa.

− Slush luo kohtaamisia sijoittajien, median ja aloittelevien yritysten välille. Slush ei vain herätä ajatuksia ja edistä keskustelua - se tuo osallistujille aitoa hyötyä, oli kyseessä sitten sijoittaja, yrittäjä tai opiskelija, toteaa Kuusi.

Lisätietoja

Miki Kuusi
Startup Saunan vetäjä
miki.kuusi@startupsauna.com
+358 40 351 3931

Slush

Slush on kaksipäiväinen konferenssi, joka kokoaa vuosittain Pohjois-Euroopan ja Venäjän nuoret teknologiayritykset tapaamaan sijoittajia, asiakkaita ja mediaa. Viidettä kertaa järjestettävään tapahtumaan odotetaan yli 2500 vierasta, 500 alkuvaiheen yritystä ja 200 sijoittajaa. Tapahtuma järjestetään 21.-22. marraskuuta Helsingin Kaapelitehtaalla. Lisätietoa: slush.fi

Startup Sauna

Slushin järjestää Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva kasvuyrityskiihdyttämö Startup Sauna, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä uusien kasvuyritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Kahden vuoden aikana Startup Saunan kiihdyttämö-ohjelmasta on valmistunut yli sata yritystä, jotka ovat keränneet yhteensä yli 15 miljoonaa euroa riskirahoitusta. Lisätietoa: startupsauna.com

Nanokokoiset liposomit parantaisivat huomattavasti lääkkeiden ja geenien kuljetuksen tarkkuutta ja tehoa. Muutamia nanoteknologisia menetelmiä on jo markkinoilla ja kliinisessä testauksessa, mutta kuljetusta ei vielä kyetä kohdistamaan tiettyihin yksittäisiin soluihin.

Sanjeev Ranjan on tutkinut nanokokoisten liposomien käyttöä sisäkorvan vaurioiden hoidossa. Hän tarkastelee väitöskirjassaan Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitokselle nanoliposomien valmistusta, niiden soveltuvuutta lääkkeiden ja geenien kuljetukseen sekä tekniikoita nanoliposomien kuvantamiseen. Ranjanin tutkimuksen tavoite on lopulta yhdistää kaikki nämä ominaisuudet yhdeksi multifunktionaaliseksi nanopartikkeliksi.

– Liposomit ovat nykyisen nanolääketieteen edistyksellisimpiä nanopartikkeleita lääkkeiden ja geenien kuljettamiseen suoraan elävään kudokseen. Niitä ei kuitenkaan voi tehokkaasti kohdistaa juuri haluttuihin soluihin, Ranjan huomauttaa.

Ranjanin väitöstutkimus on osa 24 yliopiston laajuista, EU:n rahoittamaa NanoEar-projektia. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi vuonna 2004, että 275 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii kuulovaurioista tai kuuroudesta. NanoEar pyrkii kehittämään monitoiminnallisia nanopartikkeleita kliinistä hoitoa varten.

Lääkehoitoa ja geeniterapiaa solun tarkkuudella nanoliposomien avulla

Nanoteknologian avulla liposomihoitoja voidaan kohdistaa erittäin tarkasti. Ranjan on kehittänyt kollegoineen uuden ultraäänitekniikan valmistaa nanokokoisia liposomeja, jotka pääsevät sisäkorvaan simpukan eli kuuloelimen sisään.

– Tekniikkamme on todella nopea, se ei kajoa elimistöön, materiaalia ei häviä ja sitä voidaan soveltaa laajalti – nämä ovat kaikki merkittäviä etuja verrattuna muihin nykyisiin nanoliposomien valmistustapoihin ultraäänellä, Ranjan selittää.

Geeniterapiassa elimistöön tuodaan vieraita geenejä korjaamaan vaurioita. Kuulon heikentymisen tai sen menetyksen aiheuttaa sisäkorvassa kuuloelimen sisällä olevien karvamaisten hermosolujen vahingoittuminen. Ranjan on valmistanut tutkijaryhmässä nanoliposomeja, joiden sisällä voi kuljettaa kuuloelimeen hermosoluja elvyttävää Math1-geeniä. Ryhmä on kehittänyt peptidejä tietokonemallinnuksella ja phage display -tekniikalla, kiinnittäneet peptidit nanoliposomeihin, jotka kuljettavat geenit kuuloelimeen.

– Spesifit reseptorit tietyissä soluissa tunnistavat ja sitovat nanoliposomit, jolloin liposomin sisällä kuljetettu geeni alkaa ilmentää itseään kohdesoluissa.

– Vastine tällaiselle hoidolle on nykyisin erittäin kallis kuuloelinimplantti. Tutkimamme menetelmät olisivat huomattavasti edullisempi ja varteenotettavampi keino hoitaa kuuloelinvaurioita.

Havainnekuva ihanteellisesta multifunktionaalisesta liposomista. jossa voi kuljettaa muun muassa lääkkeitä, geenejä, kuvantamisainetta, soluja läpäisevää ainetta ja kohdistamiseen tarkoitettuja toiminnallisia atomiryhmiä.

Nanopartikkeleiden toimintaa on pystyttävä myös tarkkailemaan, joten niitä täytyy kuvantaa. Ranjan on soveltanut MRI-magneettikuvausta nanoliposomien visualisoimiseen. Liposomit merkitään MRI-kuvaan kontrastia luovalla aineella, jolloin niiden toimintaa voidaan seurata.

– Lääkärien täytyy kyetä visualisoimaan sisäkorvaa, mutta kuuloelintä ei voi kuvantaa suoraan, koska se on luun ympäröimä. Kehittämiämme MRI:ssa näkyviä nanopartikkeleita voidaan tarkkailla myös kuuloelimen sisällä.

Multifunktionaalisista nanopartikkeleista uusi vaihe nanolääketieteelle?

Kaikki Ranjanin tutkimat nanoliposomien lääketieteelliset sovellukset – solun tarkkuudella kohdistettu lääkeaineiden ja geenien kuljetus sekä magneettikuvantaminen – olisi mahdollistaa koota yhteen multifunktionaaliseen nanopartikkeliin.

– Niiden kysyntä on todella kovaa nanolääketieteessä. MRI-kuvannettavilla nanoliposomeilla olemme ottaneet askeleen lähemmäs multifunktionaalisuutta.

Ranjanin tutkimusryhmässä multifunktionaalisten nanopartikkelien tutkimus on hyvässä vauhdissa. Ranjan suunnittelee start-up-yrityksen perustamista ohjaajansa, professori Paavo Kinnusen kanssa. He aikovat saada tutkimuksensa kaupallistettua tuotteeksi kliiniseen käyttöön.

– Olemme teknologisesti jo hyvin edistyksellisiä ja meillä on valmis prototyyppi jo olemassa, professori Kinnunen vahvistaa.

Väitös keskiviikkona 21.11.

M.Sc. Sanjeev Ranjan väittelee keskiviikkona 21.11.2012 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa aiheesta ”Liposome Nanoparticles for Targeted Drug Delivery, Gene Delivery and Magnetic Imaging”. Vastaväittäjänä on professori Tommy Nylander, Lund University, Ruotsi ja valvojana professori Paavo K. J. Kinnunen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos. Paikka: Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, sali F239A, Otakaari 3, Espoo.


Lisätietoja:
Sanjeev Ranjan
sanjeev.ranjan@aalto.fi
p. 050 344 5196

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos

Yhteistyösopimus suomalaisen, verkon tietoturvaan keskittyvän Stonesoftin ja Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen kanssa tuo yliopistolle huippuluokan laitteita ja koulutusmateriaaleja. Aalto-yliopisto saa käyttöoikeuden Stonesoftin laitteisiin, rajattoman määrän ohjelmistolisenssejä, hallintajärjestelmiä sekä koulutusmateriaaleja opetuksen tarpeisiin. Opiskelijat pääsevät näin tutustumaan maailmanluokan teknologiaan.

− Olemme erittäin iloisia siitä, että opiskelijamme saavat maailmalla arvostettua ja kotimaista huipputeknologiaa käyttöönsä. Näinä vaikeina aikoina Stonesoftin meille tarjoama paketti on otettu kiitollisena vastaan, kertoo professori Jukka Manner.

Koulutusmateriaalia voidaan käyttää vapaasti Aalto-yliopiston opetuksessa. Laitteita lisäksi päivitetään tarvittaessa uudempiin sopimuskauden aikana.

− Haluamme olla mukana tukemassa Aalto-yliopistoa suomalaisen osaamispääoman kehittämisessä kyberturvallisuuden alueella. Tätä osaamispääomaa tarvitaan lähivuosina merkittävästi enemmän niin suomessa kuin kansainvälisestikin. Stonesoft osallistuu tällä yhteistyöllä omalta osaltaan yhteiskuntavastuuseen kehittääkseen suomalaista kilpailukykyä, Stonesoftin operatiivinen johtaja Juha Kivikoski taustoittaa.

Tietoturvaosaaminen täydentää huipputekniikkaa

− Aalto-yliopistossa on voimakkaasti panostettu radio- ja tietoverkkotekniikan opetukseen ja tutkimukseen viimeisten vuosien aikana. Nyt alkava koulutusyhteistyö Stonesoftin kanssa koetaan teollisuuden kädenojennuksena jo tehtyihin satsauksiin täydentäen opetusverkkoa.

Olemme investoineet satoja tuhansia euroja opetusympäristön päivittämiseen operaattorien verkkoja vastaavaksi. Tämä yhteistyön avulla voimme tarjota ajantasaisen huippuympäristön myös verkkojen tietoturvaan, toteaa laboratorioinsinööri Markus Peuhkuri.

Lisätietoja:
professori Jukka Manner
Aalto-yliopisto
jukka.manner@aalto.fi
p. 050 511 2973

laboratorioinsinööri Markus Peuhkuri
Aalto-yliopisto
markus.peuhkuri@aalto.fi
p. 050 511 2675

Chief Operating Officer Juha Kivikoski
Stonesoft Corporation
juha.kivikoski@stonesoft.com
p. 040 518 0999

Professori Liqiu Meng (s.1963) toimii tällä hetkellä Münchenin teknillisen yliopiston (TUM) kansainvälisistä alliansseista vastaavana vararehtorina. Professori Mengin tutkimusalueena on maanmittaus ja kartoittaminen, erityisesti hahmontunnistus, geodatan hyödyntäminen, visualisointi, graafiset käyttöliittymät, sijaintitiedon integrointi ja mobiili navigointi.

Kiinalaissyntyinen Meng on aiemmin toiminut muun muassa rakennus- ja maanmittaustiedekunnan varadekaanina ja professorina Münchenin teknillisen yliopistossa sekä opetus- ja tutkimustehtävissä Kungliga Tekniska Högskolanissa ja Hannoverin yliopistossa.

Professori Colin Whitehouse (s. 1949) toimii tällä hetkellä tutkimuksen ja avoimen innovaation konsulttina sekä Birminghamin yliopiston vierailevana professorina. Vuosina 2007−2012 hän toimi Science and Technology Facilities Councilissa (STFC) varapääjohtajana, Daresburyn laboratorion johtajana sekä kampusstrategiasta vastaavana johtajana. STFC on yksi Britannian seitsemästä tutkimusneuvostosta, joiden tehtävänä on tukea maansa kasvua ja huippututkimusta.

Professori Whitehousen tutkimusalueita ovat mm. puolijohdemateriaalit ja nanoteknologia. Whitehouse on tehnyt merkittävän uran myös elektroniikkateollisuudessa ennen siirtymistään professoriksi Sheffieldin yliopistoon. Lisäksi Whitehouse on vuosina 2000−2009 toiminut Suomen Akatemian asiantuntijana ja ollut sen toimeksiannosta arvioimassa muun muassa Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston infrastruktuuri- ja huippuyksikköhankkeita. Hän tuntee hyvin myös suomalaisten puolijohde- ja elektroniikka-alan yritysten toimintaa.

Hallituksesta jäävät pois omasta pyynnöstään erovuorossa ollut professori Marja Makarow, joka on valittu tutkimuksesta vastaavaksi johtajaksi Suomen Akatemiaan sekä professori Patrick Aebischer. Muita erovuoroisia olivat toimitusjohtaja Matti Alahuhta ja johtaja Anne Brunila, jotka molemmat valittiin jatkamaan tehtävässään.

Aalto-yliopiston hallituksen muodostavat 1.1.2013 alkaen toimitusjohtaja Matti Alahuhta, johtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere, professori Liqiu Meng, rehtori Anna Valtonen sekä professori Colin Whitehouse.

Meng_Liqiu_CV (pdf)
Whitehouse Colin CV (pdf)

Lisätietoja:
Kehitysjohtaja Jari Jokinen
jari.jokinen@aalto.fi
p. 0400 914 839
Aalto-yliopisto

Rautasulfaattia lisätään jäteveteen ennen biologista jätevedenpuhdistusprosessia, ja veteen liuennut fosfori saostuu puhdistamon biomassaan. Lopulta fosfori poistuu puhdistamolta lietteen mukana. Suomessa liete yleensä poltetaan, jolloin fosfori päätyisi tuhkaan ja olisi näin hyödynnettävissä jälleen esimerkiksi lannoitteena.

- Parhaimmillaan fosforimäärä väheni jätevedessä yli 80 prosenttia, kun rautaa syötettiin 10 milligrammaa litraa kohden, kommentoi väitöskirjatutkija Sakari Toivakainen.

Rinnakkaissaostus säästää jäteveden käsittelykustannuksissa

Viranomaiset vaativat fosforipäästöjen vähentämistä. Tämän vuoksi monilla tehtailla on tänä päivänä käytössä ylimääräinen jälkisaostusvaihe, joka toteutetaan yleensä alumiinilla.

- Jälkisaostus alumiinilla tuottaa hankalasti käsiteltävän lietejätteen. Kokonaisuutta ajatellen rinnakkaissaostus näyttäisi kannattavammalta, TkT Timo Laukkanen toteaa.

Rinnakkaissaostaminen ei vaadi ylimääräisiä jäteveden käsittely-yksiköitä, joten veden puhdistuksessa ei tarvita myöskään ylimääräistä energiaa. Lisäksi etuna on, että rautasulfaatti on halpa kemikaali. Muuta vuosi sitten rakennettu kunnallinen jätevedenpuhdistamo Pietarissa hyödyntää myös rinnakkaissaostusta. Teollisuus on puolestaan vasta heräämässä rinnakkaissaostuksen soveltamiseen. Metsäteollisuuden jätevesissä on vähemmän fosforia kuin kunnallisessa jätevedessä, joten rautakemikaalin annostus pysyy kohtuullisena.

Kokeita myös tehtaalla

Tutkimusta tehtiin ensin Otaniemessä laboratoriossa ja pilotlaitteistolla. Tulokset olivat niin lupaavia, että lopulta rautasaostusta kokeiltiin menestyksekkäästi myös sellutehtaan jäteveden puhdistamolla.

- Kokonaisvaltaisen ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen kannalta paras menetelmä on aina energiaa säästävä sekä jätemääriä minimoiva. Tutkitulla rinnakkaissaostusmenetelmällä vältetään kokonaan ylimääräiset jäteveden puhdistusvaiheet, vähennetään kiinteän jätteen määrää ja säästetään energiaa. Rinnakkaissaostuksella säästetään käyttökustannuksissa satoja tuhansia euroja, kun energiankulutus ja lisäkemikaalien tarve pienenee, kiteyttää professori Olli Dahl.

Tutkimus on julkaistu Water Science & Technology -lehdessä. (iwaponline.com)

Lisätietoja:
DI Sakari Toivakainen
sakari.toivakainen@aalto.fi

TkT Timo Laukkanen
t.laukkanen@aalto.fi

Professori Olli Dahl
olli.dahl@aalto.fi

Lumen vesiarvo eli lumikuorma ilmoittaa lumikerroksesta sulatettuna muodostuvan vesikerroksen paksuuden. Lumen vesiarvo vaikuttaa siihen, paljonko tietty määrä lunta painaa: esimerkiksi 5 cm paksuinen kerros vastasatanutta, kuivaa pakkaslunta on kevyempi kuin 5 cm kosteaa lunta.

Lumi on tehokas eriste, joten lumen kokonaismassalla on tärkeä rooli mallinnettaessa maapallon hydrologista kiertoa sekä energiatasapainoa ilmastomalleissa. Lumikuorma täytyy ottaa huomioon myös esimerkiksi rakennusten kattorakenteiden kantavuutta suunniteltaessa. Lisäksi vesiarvon avulla voidaan arvioida sulamisvesien aiheuttamien keväisten tulvien suuruutta.

Paikallisesti vesiarvon saa selville mittaamalla manuaalisesti luminäytteestä tilavuuden ja massan. Satelliittihavainnot puolestaan perustuvat maanpinnan luonnollisen mikroaaltoemission vaimenemiseen lumessa, mitä pystytään mittaamaan radiometri-instrumenttien avulla. Satelliitti-instrumentit ovat käytännössä ainoa keino mitata vesiarvo globaalisti.

Mikroaaltoradiometrien käyttökelpoisuutta rajoittaa niiden heikko erottelukyky, joka on tyypillisesti useita kymmeniä kilometrejä maanpinnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että satelliitti pystyy antamaan vain yhden emissioarvon vaikkapa 20 km x 20 km suuruiselle alueelle.

– Tällöin jokaiseen mittaustulokseen vaikuttaa useita maankäyttöluokkia, esimerkiksi metsäalueita, avoalueita, soita ja vesialueita. Tutkitun suureen eli lumen osuus mitattuun signaaliin vaihtelee voimakkaasti paikasta toiseen, mikä hankaloittaa mittausten tulkintaa, väittelijä Juha Lemmetyinen selittää.

Etenkin lumipeitteiset järvet poikkeavat suuresti ympäröivästä maastosta mikroaaltoalueella.
Tällöin seuduilla virheet lumen vesiarvon tulkinnassa voivat kasvaa suuriksi seuduilla, joilla järviä on runsaasti – kuten meillä Suomessa tai esimerkiksi Kanadan arktisilla alueilla.

Itse lumipeitteen kohdalla ongelmia aiheuttaa myös lumen luonnostaan kerrostunut rakenne; erilaiset sääilmiöt kuten lumisateet, tuuli, ja sulantajaksot aiheuttavat sen, että lumipeitteeseen muodostuu toisistaan voimakkaastikin poikkeavia kerrostumia. Kerrokset vaikuttavat myös mikroaaltojen kulkeutumiseen lumessa.

– Kehittämäni mallin avulla voi kuvata myös eri kerrosrakenteiden vaikutusta mikroaaltojen kulkeutumiseen lumessa. Tämä mahdollistaa muun muassa lumipeitteisten järvien mikroaaltovasteen eli niiden lähettämän säteilyn mallinnuksen, Lemmetyinen kertoo.



Mittauksiin sisältyi myös havaintoja merijäästä. Kuvassa Aranda-tutkimusalus.

Väitöstyössä kehitetyn mallin ennusteita vertailtiin maan pinnalta ja lentokoneesta mitattuihin radiometrihavaintoihin sekä sovellettiin mallia lumipeitteen ominaisuuksien tulkintaan satelliittihavainnoista.

Väitöstilaisuus

DI Juha Lemmetyinen väittelee Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa tiistaina 27.11.2012 klo 12. Väitöskirjan otsikko on “Microwave radiometry of snow covered terrain and calibration of an interferometric radiometer” (suomeksi “Lumipeitteen kaukokartoitus mikroaaltoradiometreillä ja interferometrisen radiometrin kalibrointi”).

Lisätietoa

Juha Lemmetyinen
Puh. 040 730 3663
juha.lemmetyinen@fmi.fi  

–Olen vakuuttunut siitä, että tämän kaltaiset tilaisuudet voivat luoda jotain uutta, Katainen totesi puheessaan.

Kataisen mukaan monilla suurilla yrityksillä menee suhteellisen hyvin, mutta maailmanmarkkinoiden muuttuessa Suomi on menettämässä  markkinaosuuttaan monella alalla. Nyt halutaankin investoida startup-yrityksiin.

– Haluamme luoda ilmapiirin, jossa uudet yrittäjät ja innovaatiot voisivat kohdat toisiaan aiempaa enemmän ja luoda jotain suurta. Olen onnellinen siitä, että Startup Sauna on onnistunut kutsumaan niin monia kansainvälisiä vieraita tähän tilaisuuteen.

Edellisellä viikolla Katainen ja Suomessa vieraillut Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev kävivät tutustumassa Startup Saunaan.

– Oli hienoa nähdä, että niin monet venäläiset yrittäjät ovat mukana Startup Saunassa.

Unelmoi, epäonnistu, keskity...

Jyrki Kataisen avauksen jälkeen Slushin päälavalla nähtiin Kristian Segerstråle, Playfish-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. 

"Uskalla unelmoida isosti − dare to dream big", on yksi teeseistä, jonka Segerstråle haluaa startup-yleisölle jakaa.

"Isosti unelmoiminen" ei ole Segerstrålen mukaan pelkästään yrityksestä unelmoimista; se on myös halua muuttaa maailmaa. Pelifirman perustaminen tarkoittaa silloin koko peliteollisuuden muuttamista.

Riskejäkään ei pidä pelätä.

– Firman perustaminen on hermoja repivä kokemus. Heräät aamuisin ja murehdit kaikesta:  strategiasta, rahoituksesta, tiimistäsi. Olit sitten luomassa 10 miljoonan dollarin yritystä tai 10 miljardin dollarin yritystä, olet joka tapauksessa yhtä huolissasi. Miksei siis tähdätä 10 miljardin dollarin yritykseen?

Segerstråle painottaa, että yrittäjän on löydettävä parhaat kyvyt.

– Kyky on globaalia, ei paikallista. Siksi haluan sanoa päättäjille: tehkää maahanmuutosta helpompaa.

Epäonnistuakin täytyy − ja mieluiten heti kättelyssä.

– Fail faster − epäonnistu niin nopeasti kuin pystyt. Testaa ideaasi, niin saat heti tietää toimiiko se vai ei. On parempi epäonnistua bisneksen alussa kuin vuosien jälkeen.

Tärkeää on kuitenkin pitää asiat yksinkertaisina:

–Keskity yhteen tuotteeseen, yhteen bisnesmalliin, yhteen markkinaan. Keskittyminen tekee sinusta menestyjän.

Teksti: Tea Kalska
Kuvat: Peter Forsgård / Slush 2012

Katso myös:

Medvedev kävi tutustumassa Aalto-yliopistoon (uutinen 15.11.2012)

Slush

Slush on kaksipäiväinen konferenssi, joka kokoaa vuosittain Pohjois-Euroopan ja Venäjän nuoret teknologiayritykset tapaamaan sijoittajia, asiakkaita ja mediaa. Viidettä kertaa järjestettävään tapahtumaan odotetaan yli 2500 vierasta, 500 alkuvaiheen yritystä ja 200 sijoittajaa. Tapahtuma järjestetään 21.-22. marraskuuta Helsingin Kaapelitehtaalla. Lisätietoa: slush.fi

Startup Sauna

Slushin järjestää Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva kasvuyrityskiihdyttämö Startup Sauna, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä uusien kasvuyritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Kahden vuoden aikana Startup Saunan kiihdyttämö-ohjelmasta on valmistunut yli sata yritystä, jotka ovat keränneet yhteensä yli 15 miljoonaa euroa riskirahoitusta. Lisätietoa: startupsauna.com

Vanhustenhoidon perimmäinen tarkoitus on Martelan mukaan tarjota ihmisarvoinen elämän ehtoopuoli ikääntyvälle kansalaiselle. Perustarpeiden tyydyttäminen ja resurssien riittävyys ovat tärkeitä, mutta lopulta kokemus omasta ihmisarvosta rakentuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Hoivayhteys parantaa vanhuksen ja hoitajan hyvinvointia

Martela haastatteli väitöstutkimuksessaan vanhuksia ja hoitajia sekä seurasi heidän vuorovaikutustaan vanhainkodissa 13 päivän ajan. Tutkimuksessa selvisi, että vanhuksen ja hoitajan välille voi muodostua hoivayhteys, jos he ovat toisilleen emotionaalisesti läsnä. Hoivayhteys parantaa sekä vanhuksen että hänen hoitajansa hyvinvointia.

Vanhukselle hoitaja on monesti ainoa sosiaalinen kontakti. Siksi on tärkeää, että vanhus kohdataan yksilönä, ei pelkkänä hoitotoimenpiteenä. Hoivayhteydellä on positiivinen vaikutus myös hoitajien työhyvinvointiin, sillä näissä hetkissä he pääsevät toteuttamaan ammatti-identiteettiään parhaiten.

̶ Yleensä se, mikä hoitajat on alalle houkutellut, on halu kohdata ihmisiä, Martela sanoo.
Sanattomalla viestinnällä on merkitystä

Martela esittää väitöskirjassaan erilaisia tapoja, joilla hoivayhteyden syntyä voi edistää. Teoreettisena pohjana hän käyttää systeemiälyn käsitettä; sillä tarkoitetaan kykyä toimia älykkäästi osana suurempaa kokonaisuutta. 

Tässä tapauksessa suurempi kokonaisuus on vanhuksen ja hoitajan välinen vuorovaikutus. Mitä enemmän hoitaja tiedostaa olevansa vuorovaikutuksen osa, sitä helpompi hänen on luoda hoivayhteys.

Käytännössä hoivayhteys muodostuu pitkälti sanattoman viestinnän kautta. Hoitaja tarvitsee tilanneherkkyyttä ja kykyä tarttua vanhuksen välittämiin signaaleihin. Pienillä asioilla, kuten katsekontaktin hakemisella, voi vaikuttaa. 

Myös asenteella on väliä: hoitajan pitää lähteä hoitotilanteeseen rehellisellä, välittävällä ja positiivisella asenteella. Jos hän ei kykene aidosti välittämään hoidettavasta, ei hoivayhteyttä muodostu.

Väitöstilaisuus

Frank Martelan soveltavan filosofian ja organisaatiotutkimuksen alan väitöskirja ”Caring connections – compassionate mutuality in the organizational life of a nursing home” tarkastetaan Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa 30.11.2012 klo 12.00 (sali TU2, Otaniementie 17, Espoo). Vastaväittäjänä toimii professori Arne Carlsen, BI Norwegian School of Business, Norja. Kustoksena on professori Esa Saarinen, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta.

Lisätietoja:
Frank Martela
puh: 050-5707916
frank.martela@aalto.fi 

Kurssilla opettaneen tuotantotalouden professori Paul Lillrankin mukaan perinteinen malli yritysten yksinkertaisesta tilaus-toimitusketjusta ei enää päde.

̶  Nykyään palveluliiketoiminnassa on osattava verkostoitua, neuvotella ja tehdä kompromisseja. Tätä taitoa kurssilla haluttiin opettaa.

Avaruusturismi on monimutkainen toimijoiden vyyhti – ja siksi niin hyvä esimerkki palveluliiketoiminnasta. Ennen kuin yksi raketti saadaan turisteineen avaruuteen, tarvitaan kokonainen verkosto. Siihen voi kulua yrityksiä markkinoinnista ja myynnistä teknologiaan ja palveluiden tuotantoon.    

Tunnetta peliin!

Peliin osallistui kaikkiaan peräti sata opiskelijaa, jotka jaettiin muutaman hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä oli kuvitteellinen, avaruusturismissa toimiva yritys.  Ryhmien tehtävänä oli muodostaa muiden yritysten kanssa mahdollisimman kannattava liiketoimintaverkosto.

̶  Kriteerinä pelissä pärjäämiselle oli myös verkostojen tasapaino – jos yksi yritys on suuri ja mahtava ja muut kärsivät, tasapaino ei toteudu, selvittää kurssilla opettanut tietotekniikan laitoksen koordinaattori Håkan Mitts.

Pelinjohtajina toimivat kurssin opettajat, Lillrank, Mitts ja Kauppakorkeakoulun professori Markku Tinnilä. He pystyivät manipuloimaan peliä antamalla pelaajille erilaisia viestejä.

̶  Saatoimme esimerkiksi järjestää onnettomuuksia. Silloin yritykset, jotka eivät olleet investoineet turvallisuuteen, olivatkin yht’äkkiä riskissä. Sellaisia ikäviä yllätyksiä tapahtuu todellisessakin elämässä, Tinnilä havainnollistaa.

Pelillisyyden avulla saadaan aikaan mieleenpainuvia tilanteita todellista elämää turvallisemmassa ympäristössä: mokatessa asiat muuttuvat kokemus- ja tunneperäisiksi.

̶  Uskon, että osa mokanneista ja paniikin kokeneista ryhmistä muistaa koko loppuelämänsä, ettei yrityksen liiketoimintamallia kannata viilata yksin omassa kammiossaan. Sitä on jo ajoissa lähdettävä miettimään eri partnereiden kanssa, Mitts kiteyttää.

Service Factory saattaa eri aloja yhteen

Aalto introduction to services -kurssi on yhteinen kolmelle palvelualan kv-maisteriohjelmalle Perustieteiden korkeakoulusta ja Kauppakorkeakoulusta. Paul Lillrankin, Markku Tinnilän ja Håkan Mittsin ideoima peli oli tänä syksynä ensimmäistä kertaa osa kurssin opetusta. Pelin koodasivat kesätyönään teekkarit Arindra Das ja Toni Mäki.  

Kurssia koordinoi Aalto Service Factory, joka tukee palveluiden ja palveluliiketoiminnan tutkimuksen ja opetuksen poikkitieteellisyyttä Aalto-yliopistossa. Service Factory myös järjesti kurssiin liittyvät opiskelijatapahtumat yhdessä maisteriohjelmien kanssa.

Kurssi huipentui oikean avaruusturistin, Vesa Heilalan luentoon. Heilala lentää avaruuteen Virgin Galacticin raketilla vuonna 2014.

Teksti: Tea Kalska
Kuva: Mikko Heiskala