Toyoki on tutkimuksessaan keskittynyt kuluttajakulttuurin ja organisaatioiden identiteettiin, käytäntöön ja väliaikaisuuteen.

Katso myös muut videoesittelyt Aallon Youtube-kanavasta (youtube.com):

Ville Pulkki, Sähkötekniikan korkeakoulu
Vishal Singh, Insinööritieteiden korkeakoulu
Monika Österberg, Kemian tekniikan korkeakoulu
Filip Tuomisto, Perustieteiden korkeakoulu
Nora Sternfeld, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Lisätietoja

Tutustu tenure track -urajärjestelmään

Positiivisen syklin kautta luodaan uutta, sen sijaan kieltojen ja huonojen esimerkkien kautta ei saada muutosta aikaiseksi, hän jatkaa.

Mikko Koria on mukana keskustelemassa luovasta intohimosta perjantaina 12.4. Otaniemessä. Tällöin erilaisia näkökulmia luovuuteen, intohimoon ja menestykseen esittävät yrittäjyyden, tutkimuksen, yhteiskunnallisen päätöksenteon, huippu-urheilun ja taiteen edustajat.

Menestys mitataan yhteisön kautta

Koria keskittyy omassa tutkimuksessaan mm. luovan talouden johtamiseen. Hänen mukaansa intohimo on se, mikä ajaa tutkimusta: tiedon tai uuden ymmärtämisen intohimo tai joskus jopa tekemisen intohimo.

− Ihmiset haluavat tehdä sellaisia asioita, jotka kiinnostavat. Toki tutkimus on myös työtäkin mutta intohimo ajaa sitä kohti uutta.

Koria pohtii menestyksen määritelmää seuraavasti:

− Menestys on sidoksissa siihen, mitä me itse ajattelemme sillä eikä sille ole mitään yhteismitallista määritelmää. Jokainen janoaa kollegoiden ja sidosryhmien hyväksyntää, se ajaa ihmisten tekemistä. Menestys mitataankin yhteisön kautta: yhteisöllä on iso merkitys. Yhteisö saa ihmisen tuntemaan menestyneeksi siten että se tukee ihmistä tekemisessä ja intohimossaan.

− Yhteisö tukee ihmisten menestymistä, prosesseja, lopputulemaa ja oppimista ja kyvykkyyttä: yhteisön menestys on sidoksissa yksilön menestykseen. Molemmat tavallaan ruokkivat toinen toistaan, toteaa Koria.

Aalto Business and Innovation Insights 2013 -paneelitilaisuus järjestetään 12.4. TIlaisuuden aiheena on luova intohimo ja miten se muuttaa yrityksiä sekä koko yhteiskuntaa.

Joukko oman alansa huippuja kokoontuu Otaniemeen keskustelemaan kuinka he ovat hyödyntäneet näitä ominaisuuksia omassa menestyksessään.

Aiheesta keskustelevat:

• Pia Erkinheimo, Head of Crowds & Communities, TIVIT
• Jarmo Eskelinen, CEO, Forum Virium Helsinki
• Mikael Jungner, kansanedustaja
• Mikko Koria, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
• Kiira Korpi, taitoluistelija ja olympiaurheilija
• Susanna Rahkamo, puheenjohtaja, Suomen Taitoluisteluliitto
• Mika Sulin, pääsihteeri, Suomen Olympiakomitea

Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen (servicefactory.aalto.fi/fi/paneeli2013)

Tilaisuuden järjestävät Aalto Service Factory, Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus (CKIR) ja Aalto Future Club. Yhteistyössä ovat mukana Aalto-yliopisto, Suomen Taitoluisteluliitto, Espoon kaupunki ja Suomen olympiakomitea.

Professori Riitta Keiski on valmistunut diplomi-insinööriksi vuonna 1981 ja tekniikan tohtoriksi vuonna 1991 Oulun yliopistosta. Hän on toiminut professorina Oulun yliopistossa vuodesta 2001. Hän on ollut myös Oulun yliopiston vararehtorina sekä Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston johtajana ja nykyisin varajohtajana. Riitta Keiski on valittu vuoden professoriksi vuonna 2011. Professori Keiski on saanut Chevalier des Palmes académiques -nimityksen Ranskan opetusministeriöltä vuonna 2012. Tutkimustoiminnassaan Riitta Keiski on keskittynyt kestävään kehitykseen sekä vihreään kemiaan ja tekniikkaan liittyviin globaalisti tärkeisiin tutkimusaiheisiin.

Professori Riitta Keiskin apurahatutkimusprojektin aiheena on typen oksidien hiilivety/etanoli/vety-avusteinen katalyyttinen selektiivinen pelkistys savu- ja pakokaasuista, joka liittyy hänen tutkimusryhmänsä katalyysi ympäristöteknologiana -tutkimusalueeseen. Tutkimuksen tavoitteena on saada uutta tietoa erilaisten katalyyttimateriaalien soveltuvuudesta H2-, HC- tai EtOH-SCR-reaktioihin. Työssä etsitään myös uusia vaihtoehtoisia katalyyttimateriaaleja, joita valmistetaan, karakterisoidaan ja testataan. Lisäksi työn tavoitteena on selvittää, kuinka biopolttoaineiden myrkyt vaikuttavat valittujen katalyyttien aktiivisuuteen, stabiilisuuteen ja selektiivisyyteen.

Rahasto edistää tutkimustulosten hyödyntämistä

Ympäristöteknologiarahaston apurahan tarkoituksena on edistää teollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä teknologiatuotteina ja -palveluina. Se jakaa vuosittain apurahan ansioituneelle osaajalle alan tutkimus- ja kehitystyöhön.

Outotec Oyj:stä eläkkeelle jääneen toimitusjohtaja Tapani Järvisen nimeä kantava rahaston on perustanut Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun hallitus vuonna 2009 ja sen peruspääoman lahjoitti Outotec Oyj. Rahasto vahvistaa osaltaan Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun metallien valmistukseen ja prosessiteknologiaan liittyvän ympäristöteknologian tutkimusta ja parantaa siten suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.

Lisätietoja: 

Professori Riitta Keiski
Oulun yliopisto
puh. 040 726 3018
riitta.keiski@oulu.fi

Lisätietoja Toimitusjohtaja Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahastosta:

Professori Simo-Pekka Hannula
Aalto-yliopisto
Puh. 040 552 6605
simo-pekka.hannula@aalto.fi

Professori Olli Dahl
Aalto-yliopisto
Puh. 040 540 1070
olli.dahl@aalto.fi

2500 euron apurahan saa kauppatieteiden maisteri Antti Miihkinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitokselta.

Miihkisen väitöskirja Essays on Corporate Risk and Transition Disclosures in the IFRS Era tarkastettiin 15.3.2013.

KTM Miihkisen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten pörssiyritysten riskitiedottamisen laatu parani, kun kirjanpitolautakunta vuonna 2006 antoi riskitiedottamisesta yksityiskohtaisen kansallisen ohjeistuksen ja täsmensi kirjanpitolain vaatimuksia. Laadukkaalla riskitiedottamisella havaittiin myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia osakemarkkinoilla. Lisäksi Miihkinen tutki yritysten siirtymätiedotusta sijoittajille liittyen EU:ssa 2005 voimaan astuneisiin pörssiyhtiöille suunnattuihin kansainvälisiin kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja havaitsi, että autoritaarinen ja aktiivisesti markkinoitu siirtymätiedotussuositus oli tehokas tapa parantaa tiedottamista.

2500 euron apurahan saa M.Sc. Lina Jin Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitokselta. Jin valmistelee väitöskirjaa työnimellä Perceptual Objective Assessment for Digital Images. M.Sc. Jinin tutkimus liittyy digitaalisen videokuvan laadun arviointiin, joka on yksi kuvan ja videon käsittelyn haastavista perusongelmista. Kuvan laadun arviointi on pohjana kuvankäsittelyalgoritmien ja –järjestelmien kehittämiselle. Tavoitteena on arvioida kuvan ja videon laatua automaattisesti suhteessa katselijan kokemaan kuvan laatuun. Tutkimuksessaan M.Sc. Jin analysoi erilaisia 2D ja 3D kuva- ja videonäytteitä, analysoiden katsojan kokemaa laatua eri kuvanäytteillä. Tulosten perusteella voidaan määrittää automaattisen laadunvalvontajärjestelmän mittaamat parametrit siten, että niiden vastaavuus katsojan kokemaan subjektiiviseen laatuun olisi mahdollisimman hyvä.

Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahasto perustettiin Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2002. Rahastosta jaetaan vuosittain apuraha henkilölle, joka on saavuttanut menestystä laatuun liittyvän tutkimuksen tai opetuksen alalla. Laaturahastoa hallinnoi Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu.

Lisätietoja: 

Antti Miihkinen, puh. 040 353 8054
Lina Jin, puh. 040 482 7359

Robottien yhteistyö on haastavaa, sillä kullakin robotilla on oma käsityksensä maailmasta, eivätkä käsitykset yleensä ole yhtenevät. Toisaalta suuri haaste on myös yhteistyön koordinointi tilanteessa, jossa robotit liikuttavat ja kantavat yhdessä esineitä. Tällaisissa tilanteissa ihmiset käyttävät kommunikoidakseen puheen lisäksi paljon omaa kehoaan, esimerkiksi eleitä.

Robotiikan viimeaikainen kehitys on ollut vauhdikasta. Tämä näkyy esimerkiksi Googlen kehittämässä täysin autonomisessa autossa ja teollisuusrobottien kehityksessä sellaisiksi, että ne ohjelmoidaan näyttämällä niille haluttu toiminta. Robotiikan kehitys on tällä hetkellä nopeinta palveluroboteissa, joista yksinkertaisimmat, kuten robottipölynimurit, ovat jo yleistyneet. Joskus yksittäisen robotin kyvyt eivät kuitenkaan riitä tehtävän suorittamiseen. Tällöin tarvitaan yhteistyötä usean robotin kesken.

Tutkimus on osa RECONFIG-hanketta, johon Suomen lisäksi osallistuu tutkijoita Ranskasta, Ruotsista sekä Kreikasta. Kolmivuotisen hankkeen rahoittaa EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma.

Lisätietoa:
Professori Ville Kyrki
p. 050 4082035
ville.kyrki@aalto.fi
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu

RECONFIG - Cognitive, Decentralized Coordination of Heterogeneous Multi-Robot Systems via Reconfigurable Task Planning  

Gaalassa kurssin opiskelijat esittelevät yleisölle tuotekehityksen hämmästyttäviä oppimisprojekteja ja prototyyppejä. Projektit ovat syntyneet yritysten ja opiskelijoiden yhteistyönä. Opiskelijat ja heidän yhteistyötahojensa edustajat ovat paikalla kertomassa, kuinka kaikki kävi ja mitä oikeastaan opittiinkaan.

Esittelyssä muun muassa:

• 70 % miehistä harjoittelee juoksua väärin.
• Rufus-projektissa kehitetty juoksuharrastajan "personal trainer" auttaa treenaamaan oikein.
• Älypuhelin voi kommunikoida, vaikka verkko on alhaalla. Liberouter kertoo miten – ja miksi.
• Hei, mikset pyöräile? Helsinki on Tires -projekti kehitti polkupyöräkeskuksen konseptin Helsingin kaupungille.
• Playray − nettipeleillä rahaa suomalaisten hyvinvointiin.
• Wisionary selvitti, voisiko Wärtsilä hyödyntää keinotodellisuutta laivojen turvallisuuden parantamisessa.

Katso kaikki projektit: pdp.fi/gala

Tuotekehityksen kurssi on kasvanut laajaksi ja kansainvälisesti arvostetuksi ongelmalähtöisen oppimisen suunnannäyttäjäksi. Opiskelijoilta kurssi vaatii rohkeutta, epävarmuuden sietoa, oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista ja lopulta ennen kaikkea kansainvälistä sisua ja peräänantamattomuutta.

Tänä vuonna yrityksistä mukana olivat: Biolan, Comnet, Coreorient, Ensto, Ericsson, GE, Helsingin kaupunki, KONE, Konecranes, Logomotoc (DE), Metso, Metsäwood, Netmedi, Nexstim, NordigHug, Philips, RAY, Sako ja Wärtsilä.

Kurssi lukuina: 19 projektia, 186 opiskelijaa (joista 153 Aalto-yliopistossa Suomessa), 17 kansallisuutta, 33 kansainvälistä etäopiskelijaa (Australia, Chile, Intia, Kiina, Ruotsi, USA). Lisäksi 60 000 henkilötuntia oppimista, ohjausta ja kokeilemista sekä 335 000 euroa ulkopuolista rahoitusta kurssin opetusmuodon tukemiseen.

Paikka: Aalto Design Factory, Betonimiehenkuja 5 C, Otaniemi, Espoo. Näyttelytila on avoinna klo 9.00−17.00.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

Kalevi Ekman
Konerakennustekniikan professori
Aalto Design Factoryn talonmies
kalevi.ekman@aalto.fi, puh. 050 555 3566

Peter Tapio ja Justus Reinikainen
Kurssin tuutorit
peter.tapio@aalto.fi, puh. 044 591 4621
justus.reinikainen@aalto.fi, puh. 040 741 9646

Product Design Gala 2013 Facebookissa

Kuva: Product Design Gala 2012

Kandidaattikoulutus houkutti 11 500 hakijaa Huhtikuun alussa päättyneessä kandidaattikoulutuksen haussa Aalto-yliopistoon haki 11 574 henkilöä. Hakijamäärä nousi taideteollisella alalla ja pysyi lähes samalla tasolla teknillistieteellisellä alalla, kun taas kauppatieteellisellä alalla hakijamäärä laski jonkin verran vuoteen 2012 verrattuna. Keskeisin syy tähän on ulkomaalaisten hakijoiden väheneminen, koska Helsingin yksikössä ei enää ole tarjolla englanninkielistä kandidaattikoulutusta. Englanninkielinen kauppatieteen kandidaattiopetus keskitetään Mikkeliin.

Kauppatieteellisen alan kandidaattikoulutukseen Helsingin ja Mikkelin yksiköihin oli yhteensä 4451 hakijaa. Teknillistieteelliselle alalle haki 4327 henkilöä ja taideteolliselle alalle 2796.

Maisteritason hakijamäärä palasi vuoden 2011 tasolle

Maisterivaiheen haku päättyi helmikuun puolivälissä, ja suoraan maisteritason opintoihin pyrkii 3440 henkilöä. Vuoteen 2012 verrattuna hakijamäärä laski 14,6 prosentilla palaten lähes samalle tasolle kuin vuonna 2011. Koko yliopiston hakijamäärän laskuun vaikutti erityisesti kauppatieteellisen alan hakijamäärän voimakas lasku.

Taideteollisuuden ja teknillistieteellisten alojen hakijamäärät kasvoivat viime vuodesta, taideteollisella alalla 9 prosenttia ja teknillistieteellisillä 8,3 prosenttia. Teknillistieteellisellä alalla hakijamäärä kasvoi erityisesti suomalaisella korkeakoulututkinnolla hakeneiden osalta. Kauppatieteen alalla maisterivaiheen hakemusmäärä laski voimakkaasti edellisvuoden ennätysmäärään verrattuna, 62,5 prosentilla. Hakemusmäärän lasku selittyy erityisesti muutoksella valintaperusteissa, joiden mukaan hakukierroksella 2013 edellytettiin GMAT- (Graduate Management Admission Test) tai GRE (Graduate Records Examinations) -testiä kaikilta hakijoilta.

Maisterivaiheen opintoihin eniten hakemuksia saapui aiemman tutkintonsa suomalaisessa korkeakoulussa suorittaneilta hakijoilta. Ulkomaisella korkeakoulututkinnolla hakeneita on eniten Kiinasta, Pakistanista, Intiasta, Iranista ja Isosta-Britanniasta. Kaikkiaan hakemuksia saapui 95 eri maasta.

Suosituimpien hakukohteiden joukossa ovat mm. Master's Programme in Communications Engineering, Master's Programme in Electrical Engineering, Teollisen muotoilun maisteriohjelma, Master's Degree Programme in New Media, Master's Programme in Machine Learning and Data Mining, Master’s Programme in Mobile Computing, Arkkitehtuurin koulutusohjelma, Graafisen suunnittelun maisteriohjelma ja Master’s Programme in Mechanical Engineering.

Myös lukukausimaksukokeilussa mukana olevien koulutusohjelmien hakijamäärä laski 2013 hakukierroksella n. 640 hakemukseen, mikä vastaa vuoden 2011 tasoa. Hakijamäärän lasku on suurinta kauppatieteellisellä alalla, poikkeuksena tästä on markkinoinnin koulutusohjelma, jossa hakijamäärät kasvoivat merkittävästi.

Taideteollisuusalan ohjelmat kasvattivat hakijamääräänsä viime vuodesta. Hakijamäärä laski maksullisissa ohjelmissa hieman vähemmän EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten hakijoiden osalta kuin eurooppalaisten hakijoiden. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia hakemuksia vastaanotettiin kaikilla aloilla eniten Kiinasta.

Kandidaattikoulutukseen päässeiden nimet julkistetaan taideteollisella alalla 20.6.2013, teknillistieteellisellä alalla 2.7.2013 ja kauppatieteellisellä alalla 5.7.2013. Maisterikoulutukseen hyväksytyt opiskelijat julkistetaan aikaisintaan 26.4.2013.

Lisätietoja:

Hakijapalveluiden päällikkö Milla Vaisto-Oinonen
Aalto-yliopiston hakijapalvelut
puh. 050 362 8880
milla.vaisto-oinonen@aalto.fi

Anneli Lappalainen
Opinto- ja opiskelijapalvelujen vastaava päällikkö
puh. 050 301 3800
anneli.lappalainen@aalto.fi

– Unihäiriöt näyttävät liittyvän läheisesti sydän- ja verisuonisairauksiin, ja tätä yhteyttä pystytään toivottavasti selvittämään optisella tutkimusmenetelmällä. Lääkärit ovat hyvin kiinnostuneita tutkimuksesta. Toivomme, että se auttaa tulevaisuudessa ymmärtämään unihäiriöitä paremmin ja sitä kautta löytämään niihin uusia hoitokeinoja, Tiina Näsi sanoo.

Optisessa mittauksessa koehenkilön päähän syötetään valoa esimerkiksi otsan ihon läpi valokuitua pitkin. Valo kulkee aivoissa, muuttaa kulkusuuntaansa monta kertaa, ja osa siitä heijastuu takaisin ulos. Tätä aivoissa käynyttä valoa voidaan mitata toisella kaapelilla joidenkin senttien päässä siitä kohdasta, josta se syötettiin koehenkilön päähän.

Jos aivoihin syötetty valo kohtaa matkallaan vilkasta verenkiertoa, se vaikuttaa voimakkaasti mittaussignaaliin ja on usein merkki hermosolujen aktiivisuudesta. Verenkierron muutoksista pystytään päättelemään, mitkä aivoalueet ovat aktiivisia. Valo kulkee samalla tavalla aivokudoksen läpi kuin esimerkiksi taskulampun valo kulkee kämmenen läpi.

Valon avulla voidaan tutkia luonnollista unta

Aivojen verenkiertoa voidaan tutkia myös toiminnallisella magneettikuvauksella, mutta optisen kuvantamisen etuna on se, että sillä voidaan tutkia esimerkiksi luonnollista unta ja tehdä pidempiaikaista monitorointia. Magneettikuvauksessa tämä on hankalaa, sillä laite pitää kovaa ääntä ja koehenkilön täytyy maata tutkimuksen ajan hievahtamatta.

Optiseen mittaukseen käytettävä laite on myös pieni ja helppo siirrellä, kun taas toiminnallinen magneettikuvaus tehdään suurella laitteella omassa, sähkömagneettisilta häiriöiltä suojatussa huoneessa. Optisessa mittauksessa käytettävän valon teho on matala, ja se lämmittää kudosta suurin piirtein saman verran kuin auringon säteily aurinkoisena päivänä. Hyödyistä huolimatta menetelmää ei käytetä vielä kovin paljon sairaaloissa, sillä mitatut ilmiöt ovat monimutkaisia ja joskus hankalia tulkita. Näsin väitöstyössä pyritäänkin edistämään optisen menetelmän hyödyntämistä käytännössä.

Menetelmää testataan jo sairaalassa

Optista menetelmää testataan sairaalassa unihäiriöistä kärsivien potilaiden tutkimuksessa. Tavoitteena on selvittää, kuinka unihäiriöt vaikuttavat aivojen verenkiertoon ja esiintyykö niistä kärsivillä koehenkilöillä samantyyppisiä muutoksia kuin terveillä koehenkilöillä, jotka nukkuivat tutkimuksessa katkonaisesti.

Optisella mittausmenetelmällä pystytään tulevaisuudessa ehkä myös tutkimaan entistä luotettavammin vauvojen aivojen kehitystä sekä esimerkiksi jo varhaisemmassa vaiheessa havaitsemaan synnytyksestä aiheutuneita verenpurkaumia vauvojen aivoissa. Mittausmenetelmä toimii parhaiten juuri pienillä lapsilla, sillä valo kulkeutuu aivoihin paremmin pienen pään ja ohuen kallon läpi, eikä koehenkilön vähäinen liikehdintä estä tutkimusta.

Valoa magneettistimulaation vaikutuksiin

Väitöstyönsä toisessa osassa Tiina Näsi selvitti magneettistimulaation aiheuttamia aivoverenkierron muutoksia. Aivojen magneettistimulaatiota käytetään esimerkiksi masennuksen hoitoon. Näsin väitöstutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin magneettistimulaation vaikutuksia ja mahdollistaa siten tehokkaampi hoito.

Optiselle mittaukselle ja sen käytännön sovelluksille on tilausta tulevaisuudessa. Väestö ikääntyy ja samalla aivosairaudet yleistyvät. Siksi tarvitsemme tällaisia turvallisia, edullisia ja helppokäyttöisiä menetelmiä, joilla voidaan tutkia aivojen toimintaa ja verenkiertoa, Tiina Näsi toteaa.

Diplomi-insinööri Tiina Näsi väittelee perjantaina 12.4.2013 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, auditoriossa F239a, Otakaari 3, Espoo. Väitöskirjassa ”Multimodal applications of functional near-infrared spectroscopy” (suomeksi: Toiminnallinen lähi-infrapunaspektroskopia monimenetelmäsovelluksissa) tutkitaan valon avulla tapahtuvaa aivojen verenkierron turvallista mittaamista. Menetelmää sovelletaan sekä unen että mm. masennuksen hoitoon tähtäävän terapian aikana.

Näsin väitöskirja sähköisenä (lib.tkk.fi) 

Lisätietoja:

Tiina Näsi
tiina.nasi@aalto.fi
puh. 050 344 3192
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, BECS

− Aalto-yliopiston rakennusvaiheessa on rehtori Tuula Teerin johdolla luotu erittäin hyvät edellytykset opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan kehittämiseen sekä mittavampaan yhteiskunnalliseen vaikutukseen, toteaa hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta.

− Seuraavan viiden vuoden tavoitteena on näiden edellytysten konkretisoituminen näkyviksi tuloksiksi yliopistotoiminnan kaikilla eri alueilla.

Professori Tuula Teeri (s. 1957) on aiemmin toiminut mm. vararehtorina ja rehtorin varamiehenä Kungliga Tekniska högskolanissa (KTH) Tukholmassa. Teeri on tehnyt väitöskirjatyönsä VTT:llä ja suorittanut tohtorintutkinnon Helsingin yliopistossa. Hänellä on kansainvälistä kokemusta muuan muassa USA:sta. Teerillä on useita akateemisia, yhteiskunnallisia ja yritysmaailman luottamustehtäviä.


Rehtori Tuula Teerin ansioluettelo  (pdf)


Lisätietoja:
Jari Jokinen
Aalto-yliopiston hallituksen sihteeri
puh. 0400 914839
jari.jokinen@aalto.fi

Aalto EE oli toistamiseen Pohjoismaiden paras Executive MBA -ohjelman tarjoaja Financial Times -lehden kansainvälisessä vertailussa vuonna 2012. Vertailussa arvioidaan sata maailman parasta Executive MBA -ohjelmaa, ja Aalto EE oli jälleen ainoa vertailussa huomioitu suomalainen toimija.

Kotimaassa Aalto EE nousi selkeästi parhaaksi yritysjohdon kouluttajaksi Talouselämä-lehden Koulutus 2012 -selvityksen mukaan.  Aalto EE sai myös parhaan yleisarvosanan Taloustutkimus Oy:n tekemässä yrityskuvatutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 26 koulutusalan yritystä Suur-Helsingin vaikutusalueella.

- Omana mittarinamme käytämme johtamiskoulutuksen taloudellista jalanjälkeä ja kokonaisvaikuttavuuttamme Aalto-yhteisössä. Tämä ylitti viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Ilahduttavaa on, että Aalto-yliopiston professoreiden ja asiantuntijoiden osuus koulutuksissamme oli jo noin 34 prosenttia, kuvaa toimitusjohtaja, vieraileva professori Pekka Mattila.

- Olemme johdonmukaisesti toteuttaneet kasvustrategiaamme. Viime vuotta leimasivat lukuisat investoinnit järjestelmien ja prosessien kehittämiseen. Tavoitteenamme on saavuttaa 20 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä nostaa meidät kansainväliseen voimasarjaan, luonnehtii Mattila.

Aalto EE toimii johtamisosaamisen siltana idän ja lännen välissä. Päätoimipaikkojensa Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kaikki kolme kansainvälisesti arvostetuinta laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Koulu edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

- Jatkamme kasvuamme ja haluamme olla halutuin kumppani Pohjois-Euroopan ja Aasian kansainvälisille suuryrityksille, Mattila sanoo. 

Aalto EE:n avainlukuja

Lisätietoja:
Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, vieraileva professori
Aalto University Executive Education
Puhelin: +358 40 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.

Jää ja laiva mittausten kohteena

Mikko Suomisen tutkimusaiheet liittyivät laivan runkoon kohdistuviin jääkuormiin ja jääolosuhteiden tutkimiseen. Erityisesti hän toivoo löytävänsä lisää tietoa erilaisten jääolosuhteiden vaikutuksesta jääkuormiin.

Käytännössä hän keräsi tutkimusdataa laivaan asetettujen antureiden avulla, jääkenttää visuaalisesti havainnoiden sekä jään lujuutta mittaamalla.

Laivalle asennetut anturit keräsivät dataa jään murtamisesta laivan rungolle aiheutuvista kuormista ja jäälohkareiden potkuriakselille aiheuttamista kuormista. Visuaalisin havainnoin tarkasteltiin esimerkiksi jään paksuutta ja sitä, kuinka suuri osuus meren pinnasta oli jään peitossa.

Jään lujuus mitattiin jäälohkareista, joita Suominen sai tutkittavaksi hakemalla niitä laivan ympäriltä kolmen muun henkilön kanssa. Nelikko laskettiin jäälle laivan kannelta nosturilla. Lohkareet irrotettiin moottorisahalla. Ne nostettiin laivaan ja niiden taivutus- ja puristuslujuutta mitattiin laitteilla, jotka oli ennen lähtöä rahdattu Suomesta laivaan.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat aiemmin keränneet vastaavanlaista dataa Itämerellä ja laboratorio-olosuhteissa. Etelämantereen tutkimusmatkalla kertyneen datan avulla Suominen pääsee nyt vertailemaan monivuotisen jään, yksivuotisen jään ja tarkoin hallituissa oloissa muodostetun laboratoriojään aiheuttamia jääkuormia.

Jani Hoikkala ja Mikko Suominen kollegoineen ottavat ensimmäistä jäänäytettä kairan, moottorisahan, lapion ja kaksipuolisen koukun avulla. Kuvan jää on muodostunut monen vuoden aikana. Isot lohkareet ovat kerrostunutta ja pystyyn noussutta vanhaa jäätä. Näytteiden hakijoilla oli turvallisuussyistä toiseen näytteen hakijaan kiinnitetty köysi, joka oli kiinnitetty itsestään täyttyvien pelastusliivien selkäosaan.

Stereokamera mittasi jään paksuutta

Jakke Kuloveden tutkimus liittyy jään paksuuden mittaamiseen ja konenäköalgoritmien kehittämiseen mittauksen automatisointia varten. Tutkimusta varten laivan kylkeen oli asennettu metrin pituiseen varteen stereokameralaitteisto, joka kuvasi alla olevaa jäätä laivan edetessä. Jään reuna kääntyi ylöspäin laivan halkoessa sitä, jolloin sen paksuuden pystyy mittaamaan kalibroitujen stereokameroiden kuvista konenäön menetelmin.

Jään paksuus vaihteli Kuloveden arvion mukaan 60 senttimetristä ainakin neljään metriin.

− Paksuimmissa kohdissa jää ei tule kokonaan näkyviin, joten sen todellista paksuutta on vaikea arvioida, hän kertoo.

Kuloveden tutkimuksen tavoitteena on kehittää kuvankäsittelyyn perustuva automaattinen jäänpaksuuden mittausmenetelmä.

Kertynyttä paksuustietoa on tarkoitus käyttää myös Suomisen tutkimuksessa. Hän aikoo esimerkiksi vertailla paksuustietoja laivassa samaan aikaan mitattuihin jääkuormatietoihin.

Stereokamerat kuvasivat jäätä matkan ajan jäänpaksuuden automaattisen mittauksen kehittämistä varten. Taustalla mannerjään reuna ja jääpingviinejä.

Antarktis kylpi valossa

Aalto-yliopiston kontakti Etelä-Afrikan ympäristöministeriöön syntyi sitä kautta, että S. A. Agulhas II rakennettiin Suomessa. STX Finland Rauman telakka luovutti 135 metriä pitkän laivan Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle huhtikuussa 2012.

Laiva starttasi Antarktikselle Kapkaupungista. Matka mantereen luo kesti puolitoista viikkoa. Laiva kulki tutkimustukikohtien väliä sekä vieraili Etelä-Georgian saarella ja Eteläisillä Sandwich-saarilla ennen paluumatkaa. Eteläisimmillään alus kävi 70. leveyspiirin eteläpuolella. Toisinaan laiva jumittui jäihin päiväksi tai pariksi. Siitä huolimatta laiva saapui ajoissa takaisin Kapkaupunkiin helmikuun lopussa. Jumitukset oli otettu huomioon aikataulua laatiessa. Antarktis kylpi matkan aikaan valossa, koska siellä oli matkan aikaan keskikesä. Olosuhteet laivan sisällä olivat arkiset. Nettiyhteydet pätkivät. Sähköpostien lukukertojen väleissä saattoi olla viikkoja. Ruokailuajat olivat lyhyitä ja annokset toisinaan pieniä.

Rahoitus mittausmatkaa varten järjestyi Tekes-projektin NB1369 PSRV full scale ice trials kautta, jossa partnereina ovat Aalto-yliopiston lisäksi Suomesta Aker Arctic Technology, Oulun yliopisto, Rolls-Royce, Wärtsilä ja STX Finland, sekä DNV Norjasta ja Etelä Afrikasta Stellenboschin yliopisto ja Etelä-Afrikan ympäristöministeriö.

Seuraavaksi on edessä laajan mittausdatan analysointi. Tulokset tulevat aikanaan osaksi Suomisen ja Kuloveden väitöskirjoja.

Tutkijat asettuivat kameran eteen sillä aikaa, kun laivan nosturi nosti jäänäytteet laivaan.

Teksti: Minna Pihlava
Kuvat: Jakke Kulovesi

Lisätietoja:

Mikko Suominen
mikko.suominen@aalto.fi

Jakke Kulovesi
Jakke.Kulovesi@aalto.fi

Kun partikkeleiden ominaisuudet yhdistetään samaan pakettiin, syntyy rakenne, joka on sovellettavissa monin eri tavoin aina syöpähoidosta jäteveden puhdistamiseen. 

Mahmedin väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli laajentaa ydinpartikkelien monitoiminnallisuutta yhdistämällä erilaisia nanopartikkeleita yhteen ja samaan järjestelmään. Tätä varten Mahmed keskittyi kehittämään mahdollisimman yksinkertaista, taloudellista ja tehokasta synteesimenetelmää eri nanopartikkelien yhdistämiseen ja monitoiminnallisten partikkelin rakentamiseen. Lisäksi väitöstutkimuksessa sintrattiin valmistettuja nanojauheita ja tutkittiin saatujen kiinteiden materiaalien ominaisuuksia.

Norsuria Mahmedin kehittämällä synteesitavalla voidaan valmistaa monitoiminnallisia magnetiittiytimisiä nanopartikkeleita. Niiden rakenteeseen kuuluu magnetiittiydin, suojakuori silikasta sekä hopea- ja hopeakloridipartikkeleita, joiden määrä vaikuttaa mahdollisiin sovelluksiin. Esimerkiksi piidioksidisuojakuoren rakentaminen esti syntetisoitua magnetiittia hapettumasta. Näin sen magneettiset ominaisuudet eivät huonontuneet ja magnetiittiydin oli mahdollista rakentaa.

Valmistettuja nanopartikkeleita yhdistettiin eri tavoin ja lisäksi niistä sintrattiin huokoisia tai läpinäkyviä hybridimateriaaleja.  Mahmed selvitti miten materiaalien ominaisuudet muuttuvat, kun erilaisia nanopartikkeleita sintrataan.

Kierrätettävät nanopartikkelit syöpähoidon ja jäteveden puhdistamisen apuna

Monitoimiset materiaalit toimivat erilaisissa sovelluksissa tarpeiden mukaan. Mahmed vertaa monitoimista nanopartikkelia huonekaluun, jolla on monta tehtävää: oikein rakennettu sänky voi toimia myös sohvana ja säilytystilana. Riippuen siitä, missä suhteessa ja millä tavoin magnetiitin, piidioksidin, hopean ja hopeakloridin nanopartikkeleita yhdistetään toisiinsa, on mahdollista rakentaa erilaisia sovelluksia. Esimerkeiksi Mahmed nimeää biolääketieteen, sekä fotokatalyyttiset että magneto-optiset sovellukset.

Magneettisen ytimen omaavia piidioksidi-nanohopea -hybridejä voitaisiin käyttää esimerkiksi proteiinirakenteen tai -molekyylien kantoaineena syöpäsoluja tuhoavien vasta-ainerakenteiden kehittämisessä.

− Magneettisen ytimen avulla partikkeleita voidaan liikutella. Näin esimerkiksi vasta-aine voidaan kohdentaa ensin infektoituneelle alueelle ja samoin poistaa aine kehosta magneettisuutensa avulla, Mahmed ideoi.

Kun nanopartikkeli rakentuu myös hopeakloridista, sitä voidaan käyttää fotokatalyysisovelluksissa esimerkiksi biokemialliseen jäteveden puhdistamiseen. Lisäksi magnetiittiytimellisten nanopartikkelien määrää säätämällä suhteessa piioksidiin pystytään tekemään läpinäkyviä oksidikeraameja, joilla on magneettisia ominaisuuksia. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi magneto-optisissa tutkimuksissa.

Norsuria Mahmedin väitöskirja Monitoiminnalliset nanopartikkelit mahdollistavat eri sovelluksia tarkastetaan Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa (Auditorio V1, Vuorimiehentie 2, Espoo) perjantaina 26.4.2013 klo 12.15.

Lisätietoja:
Norsuria Mahmed
norsuria.mahmed@aalto.fi
puh. 050 460 2611     
                                             
Professori Simo-Pekka Hannula
simo-pekka.hannula@aalto.fi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu

Vertaisarviointi on keskeisimpiä tieteellisen tiedon kehityksen ja objektiivisuuden takeita. Käytännössä siihen kuuluu käsikirjoituksien lähettämistä toimituksiin, niiden lukemista ja kommentointia, muutosehdotuksia, korjauksia, kirjeenvaihtoa ja päätöksentekoa niin tutkijoilta, arvioijilta ja julkaisujen toimittajilta.

Nature Scientific Reports -lehden artikkelissaan Alava ja Hartonen osoittavat, että arvioijien käsikirjoituksen työstämiseen käyttämä aika riippuu käsikirjoituksen laadusta ja päätöksestä hyväksyä tai hylätä julkaisu. Alava ja Hartonen tarkastelevat vertaisarviointia joukkona dynaamisia prosesseja, joissa vertaisarvioinnin työvaiheita ja arvioijien työhön liittyvää päätöksentekoa tulee mallintaa samanaikaisesti. He tutkivat yli 10 000 kahteen eri fysiikan alan tieteelliseen julkaisuun vertaisarvioitavaksi lähetetyn käsikirjoituksen tietä aina joko julkaisuun tai hylkäyspäätökseen asti.

Arvioijien työtä ja päätöksentekoa kuvataan matemaattisella mallilla, joka huomioi työprosessin aikaiset vaihtuvat tehtävät. Arviointityö tapahtuu aina olosuhteissa, joissa monet tehtävät ja niille asetettu tärkeysjärjestys vaikuttavat toisiinsa. Alava ja Hartonen kutsuvat tätä deadline-vaikutukseksi: tehtäviä suoritetaan aina ulkoisten kilpailevien häiriötekijöiden vallitessa ja aikarajan lähestyessä. Päätöksentekoa tällaisissa tilanteissa on kuvattava stokastisina prosesseina, eli niitä ei voida kuvata tarkasti vaan sattumanvaraisuutta tulee mallintaa matemaattisesti.

Aika, joka arvioijilta ja toimittajilta kuluu artikkelien prosessointiin, riippuu Alavan ja Hartosen tutkimuksen mukaan käsikirjoituksen laadusta. Laadukkaiden ja huonojen käsikirjoitusten työstämiseen kuluu huomattavasti vähemmän aikaa ja työvaiheita kuin laadultaan keskivertojen artikkelien arviointiin. Ensisilmäyksellä hyvältä vaikuttava käsikirjoitus esimerkiksi ilmenee Alavan ja Hartosen tutkimusdatassa jatkuvana päätösten sarjana, johon deadline-vaikutuksella ja paineella ei juuri ole vaikutusta.

Lopulliset julkaisupäätökset kuitenkin määräävät arviointiprosessin tilastollisia ominaisuuksia siinä määrin, että arviointiprosessi saa artikkelin aineiston perusteella puhtaat paperit. Alava ja Hartonen uskovat, että asiantuntevat arvioijat tekevät päätökset julkaisujen laadusta alun alkaen pikemmin kouliintuneiden ja valistuneiden arvauksien pohjalta kuin mielivaltaisen subjektiivisesti.

Tuomo Hartosen ja Mikko Alavan artikkeli verkossa (nature.com)

Lisätietoja:

Professori Mikko Alava
mikko.alava@aalto.fi
p. 050 4132152
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Teknillisen fysiikan laitos

Silver-projektissa etsitään uusia innovatiivisia tapoja kehittää hyvinvointipalveluja julkiselle sektorille esikaupallisen hankintaprosessin avulla. Projektissa kehitetään ja testataan prosessia, jossa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tuotetaan teknologiainnovaatioita tukemaan ikääntyvien itsenäistä asumista.

Vuoteen 2020 mennessä projektissa syntyneiden robotiikkaratkaisujen odotetaan tehostavan ikäihmisten palveluja siten, että on mahdollista hoitaa 10 % enemmän asiakkaita nykyisellä henkilöstömäärällä. Lisäksi tavoitteena on nostaa ikääntyneiden elämänlaatua tukemalla itsenäistä elämää kotona ja parantamalla heidän terveyttään.

− Silver-projektin avulla voimme pyytää yksityistä sektoria tarjoamaan meille innovaatioita, joiden olemassaolosta emme edes tienneet. Samalla markkinat saavat tietoa todellisista tarpeistamme. Tarjousprosessin tuloksena saamme aidosti käyttökelpoisia ratkaisuja. Vastaavasti palveluntarjoajat voivat kehittää tuotteita, joille on jo valmiit markkinat, tiivistää Västeråsin kaupungin sosiaalitoimenjohtaja Eve Sahlén.

Silver-projektin tavoitteena on määritellä EU-maiden oloihin sopiva esikaupallisten hankintojen prosessi sekä toteuttaa sen mukainen hankinta. Käytännössä tavoitteena on osoittaa, että esikaupallinen hankintaprosessi on tehokas väline suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa. Projektissa kehitetty esikaupallisten hankintojen prosessi on tarkoitus ottaa laajamittaisesti käyttöön Euroopassa.

Silver-projekti julkaisi 1.3.2013 kansainvälisen esikaupallisen tarjouspyynnön, jolla etsitään toimittajia kehittämään itsenäistä asumista tukevaa ja robotiikkaan pohjautuvaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Tarjouspyynnön kokonaisbudjetti on 2 150 000 euroa.

Tarjouspyyntö on avoinna 12.6.2013 saakka. Kilpailuun osallistuvat organisaatiot sitoutuvat tekemään valtaosan tarvittavasta tutkimus- ja kehitystyöstä Euroopan unionin jäsen- ja liitännäisvaltioiden alueella. Kaikki tarjoukset arvioidaan yhtenäisesti yrityksen kokoon tai maantieteelliseen sijaintiin katsomatta.

Kilpailutusprosessista käynnistyy kolmivaiheinen esikaupallinen hankintaprosessi, joka päättyy huhtikuuhun 2016 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan tarjottujen teknologiaratkaisujen soveltuvuus. Seuraavassa vaiheessa lupaavimmat tuoteideat kehitetään prototyypeiksi. Kolmannessa vaiheessa taas varmistetaan lopputuotteiden soveltuvuus testaamalla niitä aidossa toimintaympäristössä. Viimeisessä vaiheessa ratkaisuja testataan Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Suomesta mukana ovat Oulun ja Vantaan kaupungit. 

Kilpailuun rekisteröidytään sähköisesti (silverpcp.eu) 

Silver-projekti järjestää hakuun liittyvän webinaarin 24.4. klo 14−16. Mukaan voi ilmoittautua sähköisen lomakkeen kautta viimeistään 23.4. mennessä.

Lisätietoja:

Petra Turkama
johtaja
CKIR, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
petra.turkama@aalto.fi

SILVER Project Coordinator
Stephen Browning, SBRI Account Manager
Technology Strategy Board (UK)
stephen.browning@tsb.gov.uk
puh. + 44 1793 442700

SILVER (Supporting Independent LiVing for the Elderly through Robotics) on tutkimus- ja tuotekehitysprojekti, jonka tavoitteena on määritellä EU-maiden oloihin sopiva esikaupallisten hankintojen prosessi sekä toteuttaa sen mukainen hankinta. Projekti on rahoitettu Euroopan unionin 7. puiteohjelmasta (FP7). Tammikuussa 2012 alkanut projekti kestää noin neljä vuotta. Konsortioon kuuluu organisaatioita Tanskasta, Suomesta, Alankomaista, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. www.silverpcp.eu

Aalto-yliopiston ulkoisilla verkkosivuilla siirto aiheuttaa palvelukatkon. Sivustot eivät näy oikein ja varsinaisen sisällön paikalla on virheilmoitussivu. Pahoittelemme käyttäjille aiheutuvaa haittaa.

Katkon aikana poissa käytöstä ovat:

• verkkopalvelut ja -sivustot (aalto.fi, korkeakoulujen, laitosten ja muiden tahojen
• Aallon järjestelmillä toteutetut verkkosivut, Inside, Into, WebOodi, Noppa, wikit, blogit)
• tietokoneluokat ja kiinteät Aalto-työasemat
• järjestelmärajapinnat (levyjaot, integraatiot, tietokannat)
• tallennusjärjestelmät (verkkolevyt)
• käyttäjien kotihakemistot, Unix-palvelimet
  VPN (virtual private network)

Katkon aikana yliopiston toimijoiden yhteystiedot löytyvät Aalto People –palvelusta (people.aalto.fi). Katko ei vaikuta yliopiston sosiaalisen median kanaviin (Facebook, Twitter).

Pääosa palveluista toimii normaalisti jälleen työviikon alkaessa maanantaina 22.4.2013. Yksittäisissä järjestelmissä voi esiintyä käyttökatkoja vielä tämän jälkeen.

Lisätietoa:

projektipäällikkö Hannu-Pekka Poikonen
IT-palvelut
puh. +358 50 310 4808
hannu-pekka.poikonen@aalto.fi

Pääkategorioita kilpailussa oli kaksi: Markkinointiviestintä ja Muotoilu. Enni Koistiselle Kultahuippu myönnettiin Muotoilu-kategorian sarjasta Julistesuunnittelu.

Koistinen teki Plug-julisteensa viime vuonna Meksikon julistebiennale -kilpailua varten. Juliste sijoittui biennalen opiskelijasarjassa toiseksi. Tehtävänantona oli ollut suunnitella ilmastonmuutosaiheinen juliste – maailmanlopun tunnelman sijasta positiivisella otteella.

− Halusin tehdä mahdollisimman yksinkertaisen julisteen, joka aukeaa katsojalle heti riippumatta siitä, mistä maasta tämä on kotoisin. On siistiä tulla palkituksi asiasta, jota tykkää todella paljon tehdä. On myös hienoa voittaa opiskelijana kun on vasta uran alkuvaiheessa, Koistinen kertoo.

Hopeahuipun voitti alle 29-vuotiaille tarkoitetussa Nuoret Luovat -sarjassa Tuli & Savu -runouslehden numero 67, jonka taiton ja grafiikan tekivät graafisen suunnittelun opiskelijat Niklas Ekholm ja James Zambra.

Lisäksi Lauri ja Jaakko Ahosen sarjakuva-albumi Pikku Närhi voitti Kultahuipun sarjassa Kuva ja kuvitus. Lauri Ahonen on Aalto-yliopistosta valmistunut taiteen maisteri. Pikku Närhi sai maaliskuussa myös vuoden 2013 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuksen.

Vuoden Huiput on Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry:n järjestämä markkinointiviestinnän ja muotoilun kilpailu, jonka perustivat suunnittelijat itse vuonna 1980.

Kilpailussa palkitut työt ovat esillä Virka Galleriassa Helsingissä 12.4.–26.5.

Vuoden Huiput -verkkosivut (vuodenhuiput.fi)

Raportti jakautuu kolmeen osaan. Aluksi tarkastellaan kampuksen ja sen rakennusten välittömiä ympäristövaikutuksia, esimerkiksi energiankulutusta, veden käyttöä ja jätteiden käsittelyä. Toinen osa käsittelee kampuksen suunnittelua: uudistamiseen, liikkumiseen ja hankintoihin tulee sisällyttää ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat. Kolmas osa pureutuu yliopiston toimintaan ja tavoitteisiin opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saralla.

Aalto-yliopisto on ISCN:n ohjeiden mukaan asettanut vastuullisuudelle tavoitteita ja keinoja seurata niiden toteutumista. Vastuullisuusraportti tullaan julkaisemaan vuosittain.

− Raportti antaa meille ja sidosryhmillemme kokonaiskuvan vastuullisuudesta, jotta pääsemme kohti tavoitteitamme: sisällyttää vastuullisuus opetuksen ja tutkimuksen sisältöihin vuoteen 2015 mennessä sekä olla Suomen johtava kestävä kampus vuonna 2020, toteaa Aalto-yliopiston kestävän kehityksen erityisasiantuntija Meri Löyttyniemi.

Aalto-yliopiston vastuullisuusraportti (international-sustainable-campus-network.org)

Lisätietoja Aalto-yliopiston kestävästä kehityksestä  (aalto.fi)

Paikalle ajaa noin 50–60 sähköautoa. Senaatintorilla voi keskustella sähköautojen omistajien kanssa ja saada tietoa esimerkiksi latauspisteiden sijainnista pääkaupunkiseudulla. Tilaisuudessa puhuu elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Juontajana toimii Radio Rockin Jussi Heikelä.

Aalto-yliopisto on mukana Pääkaupungin sähköinen liikenne -hankkeessa eSINi-tutkimusprojetilla, jonka tarkoitus on mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttöönotto suomalaisissa kaupunkiympäristöissä. Projekti on mukana toteuttamassa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueelle suunniteltavaa sähköautojen latausinfrastruktuuria. Sen myötä erilaisten sähköautoihin liittyvien sovellusten kehittämiselle saadaan testiympäristö, jolloin sähköautoilu voi yleistyä myös maanteille.

− Helsingin kaupunki on jo tehnyt yleissuunnitelman sadasta osoitteesta, joihin on mahdollista laittaa sähköautojen latauspisteitä. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus rakentaa 30 latauspistettä Helsinkiin, kertoo eSINi-projektipäällikkö Veikka Pirhonen BIT-tutkimuskeskuksesta.

Aalto-yliopistosta eSINi-projektissa ovat mukana BIT-tutkimuskeskus, sähkötekniikan laitos, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos, kemian laitos ja muotoilun laitos.

Lue eSINi-tutkimusteemoista: esini.fi

Lue juttu sähköautoilusta 7.5. ilmestyvästä Aalto University Magazinesta.

Kuva:Tekesin sähköauto-ohjelman lanseeraustilaisuudesta joulukuulta 2011 Narinkkatorilta

Muun muassa nämä tulokset käyvät ilmi KTM Johanna Frösénin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimus pureutuu markkinoinnin mittarien käyttöön, markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamiseen ja markkinoinnin kontrolliin suomalaisyrityksissä.

Markkinoinnin kontrolli sidoksissa liiketoimintakontekstiin

Tutkimus tunnistaa viisi suomalaisyrityksille ominaista tapaa mitata markkinoinnin tuloksellisuutta, jotka keskittyvät markkinoinnin vaikuttavuuden eri osa-alueisiin. Kukin mittaustavoista on tyypillisesti sidoksissa tietynlaisiin toimialoihin, yrityskokoon tai markkinaan.

Tutkimuksen löydökset korostavat erityisesti markkinoinnin tuloksellisuuden moniulotteisuutta ja kontekstisidonnaisuutta. Varsinaisia ’parhaita käytäntöjä’ markkinoinnin mittaamiseen ja kontrollointiin ei ole, vaan mittaristot ja kontrollijärjestelmät tulisi aina sovittaa yksittäisen yrityksen strategiaan, tavoitteisiin ja liiketoimintaympäristöön.

Myös vaihtoehtoisia työkaluja markkinoinnin kontrollointiin on tarjolla. Yllättävää kyllä, erityisesti pienten yritysten kohdalla muodollista tuloksellisuuden mittaamista ei aina edes tarvita – oikeanlainen yrityskulttuuri saattaa joissakin tapauksissa riittää yrityksen ja markkinoiden välisen suhteen kontrollointiin.

Tutkimus tarjoaa käytännön liike-elämälle uusia näkökulmia markkinoinnin tuloksellisuuden ja markkinoinnin kontrollin kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen sekä työkaluja mittaristojen ja kontrollijärjestelmien kehittämiseen.

Väitöstilaisuus

KTM Johanna Frösénin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja Marketing Metrics, Marketing Performance Measurement, and Marketing Control tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.4.2013 klo 12 alkaen.

Vastaväittäjänä toimii yhdysvaltalainen professori David Stewart, joka on yksi arvostetuimpia tutkijoita ja asiantuntijoita markkinointitieteen alalla. Professori Stewart on julkaissut yli 200 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut usean kansainvälisesti arvostetun markkinoinnin alan aikakauslehden päätoimittajana. Nykyään hän on Journal of Public Policy and Marketingin päätoimittaja ja markkinoinnin professori Loyola Marymount -yliopistossa Kaliforniassa. Akateemisen työnsä lisäksi professori Stewart toimii mm. yhdysvaltalaisen Marketing Accountability Standards Boardin vetäjänä.

Kustoksena toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.

Lisätietoja:
Johanna Frösén
p. 040 3538 230
johanna.frosen@aalto.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kahvilalla on sama tavoite kuin laboratoriollakin: tuoda ihmiset yhteen. Siinä missä ADDLAB tarjoaa puitteet erityisesti digitaalisesta tuotekehityksestä ja valmistusteknologiasta kiinnostuneiden kohtaamisille, pyrkii ADD CAFEn houkuttelemaan paikalle kenet vain kampuksella kulkevan. Satunnaisista kohtaamisista voi syntyä menestystarinoita.

ADD CAFE edustaa uutta oppimisympäristöajattelua ja se kuuluu Aalto-yliopiston kirjaston Learning Hub -verkostoon. Uudenlaiset tilat ovat helposti lähestyttäviä ja muunneltavia, ja ne antavat mahdollisuuden ottaa kampus haltuun aivan uudella tavalla.

Hyvät ideat syntyvät usein kahvikupin äärellä

Kahviloiden ja opiskelun liitto lienee ikivanha, joten on paikallaan kysyä ADD CAFEn perustajilta, mikä tekee siitä erityisen.

ADDLABin johtaja Kivi Sotamaa sanoo jo suunnitteluvaiheessa päätetyn, ettei kompromisseille ole sijaa: kahvilasta oli tehtävä niin hyvä kuin mahdollista. Tästä syystä sisätiloihin on satsattu, ja kahvit valmistetaan italialaisella espressokoneella, joka jo itsessään on insinöörityön taidonnäyte.

Keskeisin raaka-aine, kahvipavut, hankitaan huolella valitun yhteistyöyrityksen kautta. Kahvilan ”isät”, Hannes Kallioinen ja Heikki Sjöman, muistelevat käyttäneensä taustatyöhön päiväkausia, kun he kiersivät pääkaupunkiseudun kahviloita kesällä 2012 ja koettivat päästä parhaan kahvin jäljille.

ADD CAFEn sydämen muodostavat kuitenkin ihmiset riippumatta siitä, tulevatko he paikalle virkistäytymään tai tapahtumiin. Eikä henkilökunnankaan merkitystä sovi unohtaa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta vastaa kahvilan toiminnasta, ja baristoina työskentelee lukukauden aikana sivutoimisesti kymmenisen pääasiallisesti insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijaa, kertoo Hannes Kallioinen.

Ihmiset ja ajatukset tarvitsevat kohtaamispaikkoja

ADD CAFEn laajat aukioloajat miellyttänevät monia, mutta haastavinta on kenties kahvilan löytäminen Puumiehenkujan K-korttelista rakennusten rajaaman pihan perukoilta. Sen sijainti on kuitenkin strategisesti mietitty.

– ADDLAB on design-vetoinen soveltavan tutkimuksen paikka, jonka uskottavuus perustuu pitkälti lähiympäristöstä löytyvään osaamiseen esimerkiksi materiaalitutkimuksessa ja mekatroniikassa, toteaa Kivi Sotamaa. Koneenrakennustekniikan laitoksen läheisyydellä on suuri merkitys toiminnalle.

ADDLABin toiminta saa jatkuvasti uusia ulottuvuuksia. Hiljattain on esimerkiksi järjestetty 3D-tulostamisen Build It -hackathon yhteistyössä Aalto Entrepreneurship Societyn kanssa, ja uusin aluevaltaus on ADD METAPHYSICS -julkaisusarjan aloittaminen.

Kulttuurin ja ajattelun muutos vaatii ihmiset ja sen, että paikkoja ja alustoja kohtaamisille on, kiteyttää Heikki Sjöman niin ADDLABin ja sen kahvilan kuin Learning Hubienkin idean.

Vapun jälkeen ja ilmojen lämmittyä avautuvalta terassilta kuuluva iloinen puheensorina varmasti houkuttelee nauttimaan antimista ja tutustumaan paikkaan.

ADD CAFE on kesäkuun alkuun saakka avoinna ma–pe klo 8.00–18.00. Maanantaina 29.4. kahvilassa järjestetään wappukahvit, jolloin saatavilla on kahvia, munkkeja ja auringonpaistetta.

Teksti: Marja Torniainen
Kuvat: Adolfo Vera ja ADD CAFE 

Katso myös:

ADD CAFE Facebookissa

ADDLABin esittelyvideo (youtube.com)

ADD METAPHYSICS -projekti (addlab.aalto.fi)